Outsider pistää asiat kuntoon

Minulla on tunne, että olemme jonkun ajan lopussa. Kokonaisen maailman lopussa. Meidän on oltava osana uutta, muuttunutta maailmaa – ei huomenna tai joskus tulevaisuudessa – vaan tänään. Nyt. Tällä porukalla. Jo meidän lastemmekin tähden.

Uusi maailma tarkoittaa sitä, että elämä ympärillä on erilaista kuin ennen. Työn sisältö vaihtelee, palvelut sähköistyvät yhä enemmän, kommunikointitavat mullistuvat, ansaintamallit monipuolistuvat, koko arki on järjestelty uudelleen.

Suomen mittakaavassa uusi maailma tarkoittaa sitä, että verorahat eivät riitä menoihin ja sitä, että vallan uusjako on totta. Markkinavoimat vievät valtaa poliitikoilta ja edunvalvontajärjestöiltä. Darwin tiesi, että evoluutiossa voimakkain ei voita, vaan se voittaa, joka sopeutuu parhaiten uusiin tilanteisiin. Näyttää siltä, että yhteiskunnallisista muutoksista vastuussa olevat eivät ole sisäistäneet tätä oppia.

Julistus norminpurkutalkoista antoi luvan odottaa uudistuksia, vanhentuneiden rakenteiden räjäyttämistä ja kehitystä rajoittavien labyrinttien seinien purkamista. Ei onnistunut. Valtataistelu otti niskalenkin kehityksestä.

Nyt tarvitaan systeemien ravistelijoita, niitä näkijöitä, jotka pistävät asiat kuntoon. Tarvitaan Outsidereita, jotka ovat ulkopuolisia, aidosti riippumattomia asiantuntijoita ja jotka eivät ole kabinettikuppikuntien pilaamia.

Kun verorahojen käytöstä päätetään, on saatava rehellistä tietoa asioiden tilasta. Päätöksiä on perusteltava konkreettisesti ja niistä on käytävä ilmi tosiasialliset vaikutukset ihmisten elämään.

Viimeisin oma panokseni Outsiderina ja välttämättömien uudistusten sanoittajana toteutui syyskuussa, kun julkaisin havaintoni apteekkiliiketoiminnan eettisistä, juridisista ja taloudellisista epäkohdista kirjan muodossa. Lääkkeet ovat Suomessa kalliita ja alan tehottomuus hätkähdyttää. Käytämme valtavat summat verovaroja lääkejakelun järjestämiseen vanhanaikaisella tavalla. Apteekkireformia kirjoittaessani etsin Outsiderin tyyliin ratkaisuja ongelmiin ja jätin valtataistelun huomiotta.

Mielenkiintoista oli, että eräs maamme Top 10 –vallankäyttäjistä oli kirjastani kuultuaan kiinnostunut vain siitä, kuka on työn toimeksiantaja ja mikä on taustalla oleva motiivi. Työn sisältö ei häntä kiinnostanut. Häntä ei myöskään vaivannut se, että hän itse edustaa jämähtänyttä valtakoneistoa, jonka ajattelua ulkopuolisten voimin yritetään haastaa.

Uusi maailma tarkoittaa sitä, että emme anna valtaan ripustautuneiden klikkien määritellä totuutta. Outsidereita tarvitaan selvittämään asioiden tila ja kertomaan tuloksista rehellisesti.

Pärjäämme varmasti, kun päättäjien käytössä on oikeaa tietoa ja kun ratkaisujen perustana on todellisuuden ymmärtäminen. Uusi maailma on täällä. Tänään.

Kategoriat: Puoli Kaupunkia -kolumnit, Yleinen | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Outsider pistää asiat kuntoon

Kohtuuhintaisen probleema

”Ei tätä vielä riistoksi voi sanoa” –tuumasi ay-johtaja ja jatkoi ylihintaisten vuokrien perimistä VVO:n asukkailta. Samat ay-pamput muka pitivät duunarin puolta palkkasenttineuvotteluissa, pyörtyilivät yritysten jättivoittojen edessä ja paheksuivat työnantajien tehokkuustavoitteita.

Omalle kohdalle osuessaan miljoonien voitot ja verottomat osingot eivät kuitenkaan ole mikään ongelma.

Vastuuttomuuden huippu on se, että ensin aloitetaan yleishyödyllisenä toimijana, rakennetaan miljardiomaisuus valtion tuella ja sitten pokkana veloitetaan vuosikaudet ylihintaa vuokralaisilta.

Lue loppuun

Kategoriat: Ay-liike, Politiikka, Puoli Kaupunkia -kolumnit, Yhteiskunta | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Kohtuuhintaisen probleema

Tiheitä elämyksiä vai hyvinvointia palveluna?

Tämän tästä valitetaan, että hyvinvointiyhteiskunta on uhattuna. Kritiikistä huolimatta kukaan ei määrittele mitä hyvinvointiyhteiskunta tarkoittaa ja mitä ollaan menettämässä. Faktana esitetään, että pahoinvointia aiheuttaa joko hallitus, työelämä tai Puolue. On kätevää, kun voi taivastella muiden luokattomia päätöksiä eikä tarvitse katsoa omaan peiliin. Voi jatkaa haaleassa vedessä seisoskelua ja huutaa hyvinvointipalveluiden perään.

Monocle –lehden mukaan Helsinki on sijalla 12. kun kisaillaan, mikä on maailman paras kaupunki asua. Muutenkin Suomea pidetään kilpailukykyisenä maana. Silti talous junnaa paikallaan. Ainoa, mikä kasvaa on tulonsiirtojen osuus BKT:stä. Yhtälö on huono, koska rahakirstu on tyhjä.

Tuhoutuuko hyvinvointiyhteiskunta?

Nykysysteemi, jossa vastuu kansalaisten pärjäämisestä on sysätty valtiolle ja edelleen kunnille, ei toimi. Hyvinvoinnin rakenteita on lisättävä perheiden, verkostojen ja työn ympärille. Yksilön vastuuta omasta pärjäämisestä on tuettava. Hyvinvointi ei voi olla julkinen palvelu. Se on kokemus omasta elämästä.

Lue loppuun

Kategoriat: Helsinki, Politiikka, Puoli Kaupunkia -kolumnit, Yhteiskunta | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Tiheitä elämyksiä vai hyvinvointia palveluna?

Kaupungeissa on liian vähän apteekkeja. Miksi Fimea ei reagoi asiaan?

Täysin apteekkitoimialan ulkopuolisena henkilönä en voi lakata ihmettelemästä Suomen lääkehuollon johtamiseen liittyviä epäkohtia.

Muutama kuukausi sitten ryhdyin selvittämään apteekkialan sääntelyn takana olevia taustoja ja periaatteita.  Huomasin, että monet alan rakennemuutokseen tähtäävät ehdotukset oli vuosien varrella tyrmätty kerta toisensa jälkeen. Halusin ymmärtää, miksi apteekkialaa ei voitaisi kehittää ympäröivän yhteiskunnan mukana. Olen julkaissut selvitystyöni tuloksia laajasti Uusi Suomi Puheenvuoro –palstalla.

Johtopäätökseni on, että nykyisellä apteekkijärjestelmällä järjestetään pienelle eliitille merkittäviä taloudellisia etuja, vaikka julkisesti sanotaan että suljetulla systeemillä turvataan lääkehuolto ja varmistetaan lääketurvallisuuden toteutuminen. Käsitykseni mukaan nykyisen kaltainen järjestelmä ei toimi kansalaisten ja apteekkien asiakkaiden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.  On täysin selvää, että toiminimipohjaisesti toteutettu pienen etuoikeutetun ryhmän pyörittämä bisnes ei ole nyky-yhteiskunnassa ainoa oikea tapa järjestää tarkoituksenmukainen lääkejakelu.

Mitä pidemmälle selvitystyöni on edennyt, sitä kummallisempia käänteitä on tullut vastaan: olen törmännyt mm. propagandaan, trollaukseen, puhumattomuuteen ja viranomaistietojen salaamiseen.

lue koko artikkeli tästä

 

Kategoriat: 2016 Uusi Suomi -blogit, Apteekkireformi, Politiikka | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Kaupungeissa on liian vähän apteekkeja. Miksi Fimea ei reagoi asiaan?

Kansanedustajille tehdyn kyselyn mukaan apteekkien määrää voitaisiin lisätä

Apteekkitoimialan vapautuskeskustelu on ollut tunteita herättävä puheenaihe jo useiden kuukausien ajan. Viime viikolla järjestetyssä Suomi Areenan Apteekkipaneelissa keskustelu kuumeni uudelle tasolle: Apteekkariliiton varapuheenjohtaja ei kestänyt kuulla toimialaa koskevaa kritiikkiä, vaan suojautui muiden puheilta sateenvarjon avulla ja turvautui alatyyliin omissa kommenteissaan.

Apteekkariliitto on apteekkareiden edunvalvoja ja se on uuden tilanteen edessä, kun vapautusvaatimukset eivät ota laantuakseen. Toimialan käytäntöjen uudistamista on vaadittu tasaisin väliajoin useiden vuosikymmenten aikana, mutta koskaan siinä ei ole onnistuttu. Perinteisesti keskustelu on kerta toisensa jälkeen tyrehtynyt siihen, että toimialalta on väitetty lääketurvallisuuden ja lääkkeiden saatavuuden edellyttävän täsmälleen sitä toimintamallia, jota parhaillaan noudatetaan. Ja päättäjät ovat uskoneet. Valvottavasta on tullut valvoja, joka kertoo päättäjille oikeat vastaukset.

Apteekkitoiminnan rakenteiden uudistaminen on kiinni poliittisesta päätöksenteosta. Eduskunnalla ja hallituksella on siinä merkittävä rooli, sillä kansanedustajat päättävät lainsäädännöstä ja ministeriöiden virkamiehille annetaan poliittista ohjausta ministereiden toimesta. Apteekkialan lobbauskoneisto on tähän asti onnistunut estämään apteekkilupakäytännön uudistamisen. Se on myös onnistunut ohjaamaan lainsäädäntöön vietyjä hinnoittelukäytäntöjä haluamallaan tavalla. Mutta mikä on tilanne nyt?

lue koko artikkeli tästä

 

Kategoriat: 2016 Uusi Suomi -blogit, Apteekkireformi, Politiikka | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Kansanedustajille tehdyn kyselyn mukaan apteekkien määrää voitaisiin lisätä

Kolme paljastusta – näistä syistä lääkkeiden hinnat ovat moninkertaistuneet

Apteekkien toiminta on luvanvaraista ja koko apteekkitoimiala on tunnetusti vahvan sääntelyn ja ohjauksen kohteena. On periaatteessa hyvä, että lääkebisnestä seurataan tarkasti ja että viranomaiset pyrkivät toiminnallaan varmistamaan lääkkeiden saatavuuden, turvallisuuden ja hintakehityksen maltillisuuden. Käytännössä huolenpito on kuitenkin muuttunut ongelmalliseksi, koska käytössä olevat ohjausmekanismit eivät enää toimi kuluttajien eduksi.

Aikaisemmissa blogiteksteissäni olen osoittanut, että apteekkitoimialan perusteellinen uudistus on välttämätöntä. Alan vapautus on kuitenkin vaikeaa, koska viranomaistoiminnan läpinäkymättömyys ja siiloutuneet käytännöt ylläpitävät kansalaisten kannalta haitallisia toimintamalleja. Näkemykseni mukaan viranomaisilla ei ole riittävää käsitystä toimintansa tosiasiallisista vaikutuksista: Emme enää voi hyväksyä sitä, että virkamiehet tekevät vain oman osuutensa kantamatta vastuuta järjestelmän kokonaisvaikutuksista.

Käsitykseni mukaan suurin yksittäinen lääkkeiden hintoja korottava tekijä on viitehintajärjestelmään sisäänrakennettu hinnoitteluautomaatti. Olen myös sitä mieltä, että apteekkarit tekevät valikoimapäätöksillään lääkepolitiikkaa, joka tulee kalliiksi niin asiakkaille kuin veronmaksajillekin. Osoitan tässä blogitekstissä myös, että viranomaisten omaksuma lääkkeiden hinnanohjauskäytäntö ei toimi kansalaisten eduksi ja että se vaatii pikaista korjausta.

Kolme paljastusta, jotka avataan tekstissä tarkemmin, ovat seuraavat:

  1. Halvimpia lääkkeitä ei juurikaan tilata apteekkien varastoihin.
  2. Viranomaiset ylläpitävät lääkkeiden hintapörssiä, jonka seurauksena aito hintakilpailu estyy.
  3. Lääkeyritys ei saa antaa apteekille lääkkeistä alennusta, mutta tätä sääntöä kierretään alalla vakiintuneiden käytäntöjen avulla. Valvovat viranomaiset ovat näistä toimista tietoisia, mutta eivät estä niitä.

lue koko artikkeli tästä

Kategoriat: 2016 Uusi Suomi -blogit, Apteekkireformi, Politiikka | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Kolme paljastusta – näistä syistä lääkkeiden hinnat ovat moninkertaistuneet

Apteekkibisneksen harmaat alueet tulevat kansalaisille kalliiksi

Apteekkilupakäytännön ja sen myötä koko apteekkibisneksen uudistaminen on ollut vilkkaan keskustelun kohteena viime viikkoina. Yhä selvempää näyttää olevan, että apteekkimonopolin ylläpito jarruttaa alan toiminnallista kehitystä ja mahdollistaa tuotteiden ylihinnoittelun.

Suomalaisen apteekkijärjestelmän erityispiirteitä ovat mm. staattinen toimilupakäytäntö, tukkukaupan yksikanavajakelu, hintasääntely tukku- ja vähittäishinnoissa sekä  poliittisten päättäjien verovaroin kustantama tuloautomaatti apteekkareille. Näiden erityispiirteiden jääräpäinen vaaliminen tulee kuluttajille kalliiksi.

Toimiala-analyysini perusteella uskon, että

  1. Lääketukkukaupan yksikanavajakelu ja hankintahinnan sääntely nostavat tuotteiden hintoja.
  2. Vapaakauppatuotteiden markkinaa pidetään keinotekoisesti apteekkien yksinoikeutena.
  3. Nykyiset toimintamallit mahdollistavat vapaakauppatuotteiden ylihinnoittelun.

lue koko artikkeli tästä 

Kategoriat: 2016 Uusi Suomi -blogit, Apteekkireformi, Politiikka | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Apteekkibisneksen harmaat alueet tulevat kansalaisille kalliiksi

Tankerot, videoteekit ja kabaré osana osuuskaupan historiaa

Osuuskauppa on hyödyntänyt monitoimialaisuuttaan usein historiansa aikana. Aina, kun jollain toimialalla on ollut taloudellisesti vaikeaa, joku muu ala on kannatellut eteenpäin.

HOK-Elanto tunnetaan ehkä laajimmin päivittäistavarakaupastaan. Mutta sen toiminnassa on perinteisesti ollut iso rooli myös ravintolaliiketoiminnalla.

1970-luvulla silloisella HOK:lla oli merkittäviä ongelmia päivittäistavarakaupan kannattavuuden kanssa. Ei ollutkaan ihme, että tuolloin päätettiin panostaa ravintolatoiminnan kehittämiseen. Vuosikymmenen loppupuolella HOK:lla oli noin 30 ravintolaa, joita oli laitettu kuntoon kannattavuus- ja kilpailukykymielessä.

HOK tunnettiin etenkin etnisistä ravintoloistaan, kuten gruusialaisesta, venäläisestä ja turkkilaisesta ravintolasta. 1970-luvulla panostettiin myös ketjuravintoloihin. Krouvit, Tankerot ja Wienerwaldit tulivat helsinkiläisille tutuiksi. HOK:n ravintoloissa ruuan lisäksi pidettiin tärkeänä tunnelmaan sopivan ohjelman järjestämistä.

Ohjelmatarjonnalla merkittävä rooli

Esimerkiksi turkkilaisessa ravintolassa ohjelmaan kuului napatanssi, Ravintola Seurasaaressa pyöri sambakoulu ja Wienerwaldissa viihdyttämisestä huolehti nahkahousuorkesteri. Kansainvälisiäkin artisteja nähtiin osuuskaupan ylläpitämissä ravintoloissa. Merihotellissa tehtiin kansallista historiaa, kun vetonaulaksi hankittiin Suomen ensimmäiset videolaitteet. Niitä kutsuttiin nimellä ”videoteekki”. HOK tuotatti lentoteitse kerran viikossa Iso-Britanniasta videonauhan, joka sisälsi pari tuntia ”maailman parhaimpien jytäbändien rautaista menoa”.

Videoteekki oli aikansa digitalisaation tulos, sillä videoteekin käytön laajentumisen seurauksena yökerhoissa ei enää tarvittu dj-palveluita. Kuten tiedämme, tämäkin asia on taas kokenut uuden murroksen ja uutta historiaa voidaan tältäkin osin kirjoittaa.

Elannon ravintoloilla on niilläkin mielenkiintoisia vaiheita kerrottavanaan. Samaisella 1970-luvulla Elanto panosti viihteelliseen ravintolaelämykseen erityisesti Kappelissa ja Fenniassa. Puputytöt, kabareet ja pahennusta herättäneet Yötanssit saivat kukin oman lukunsa ravintolaliiketoiminnan historiaan.

Osuuskauppa on monessa tilanteessa ollut edelläkävijä alallaan. Tähän loppuun vielä yksi esimerkki ennakkoluulottomuudesta kehittää palveluita asiakkaiden tarpeiden mukaan: 1980-luvulla uudistettiin hotelli Presidentti ja sen myötä avattiin Suomen ensimmäinen paistipöytä, carvery, josta asiakas sai itse leikata haluamansa palan lihaa.

HOK:n ja Elannon tekemät panostukset ravintolaliiketoiminnan kehittämiseen 1970- ja 1980- luvuilla olivat kannattavia. Tuottoisaa ravintolabisnestä pyöritettiin lähes nollakatteisen, mutta sosiaalisesti tärkeän  työmaaruokailun ohella ja osuuskaupat olivat Helsingin maineikkaimpia ravintoloitsijoita. Tällä tiellä ne ovat edelleen.

***

Tässä artikkelissa olevat historiatiedot on otettu teoksesta: Kapinallinen kauppa (Kuisma, Komulainen, Siltala ja Keskisarja).

Kategoriat: Yhteiskunta | Kommentit pois päältä artikkelissa Tankerot, videoteekit ja kabaré osana osuuskaupan historiaa

Postinjakaja tuohtui nurmikonleikkuusta, mutta siivooja veti pitemmän korren

Työmarkkina-asioista on tuskin koskaan aikaisemmin keskusteltu näin vilkkaasti. Keskustelun määrä ei näytä tuottavan ongelmiin ratkaisuja, vaan aina löytyy uusi kulma, josta kiistellä. Suomen työmarkkinat ovat solmussa ja langanpäitä nyppiessä tuntuu siltä, että solmu menee aina vain tiukemmaksi.

Sopimusyhteiskunta luo turvallisuutta ja ennustettavuutta, mutta se ajautuu kriisiin nopeiden muutosten edessä. Työmarkkinat ovat tästä hyvä esimerkki. Jäykkien rakenteiden uudistaminen on osoittautunut lähes mahdottomaksi tehtäväksi valtapelien ja monipolvisten sopimuskehikkojen labyrinteissä. Haitallista jäykkyyttä syntyy työpaikoille mm. siitä, että työntekijöiden toimenkuvat eivät jousta samassa tahdissa toimintaympäristön muutosten kanssa.

Lue koko artikkeli tästä

Kategoriat: 2016 Uusi Suomi -blogit, Ay-liike, Politiikka | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Postinjakaja tuohtui nurmikonleikkuusta, mutta siivooja veti pitemmän korren

Kestääkö apteekkiala läpinäkyvää tarkastelua?

Taksiliikenne, alkoholikauppa ja lääkkeiden myynti ovat esimerkkejä toimialoista, joita kuristetaan turhalla sääntelyllä. Näille toimialoille pääsevien toimijoiden määrää rajoitetaan rajusti ja samalla estetään alan kilpailua.

On selvää, että kaikki sääntely ei ole pahasta: näillä edellä mainituilla aloilla tarvitaan aivan varmasti velvoittavia ja kansalaisia suojelevia määräyksiä jatkossakin. Turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä ei tule tehdä kompromisseja, mutta mielestäni ei ole mitään perusteltua syytä estää säädökset täyttävää, luonnollista kilpailua näillä aloilla.

Toimialan suojelemisen puolesta puhuvat korostavat perusteluissaan lähes poikkeuksetta huolenpitoon liittyviä elementtejä, mutta samalla alan kehittyminen hidastuu ja sen myötä huolenpito muuttuukin korkeammiksi kustannuksiksi ja kehityksestä jälkeenjääneiksi palveluiksi.

lue koko artikkeli tästä

Kategoriat: 2016 Uusi Suomi -blogit, Apteekkireformi, Politiikka | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Kestääkö apteekkiala läpinäkyvää tarkastelua?

Luovutaan tulonsiirrosta apteekeille – vaikutus talouteemme 108 miljoonaa euroa

Hallitus on tuoreeltaan ilmoittanut kehysriihen tuloksista ja julkaissut julkisen talouden päälinjat seuraaville neljälle vuodelle. Keskustelu on kiteytynyt 10 mrd euron kestävyysvajeen ympärille. Suunnitelman mukaan ongelma selätetään seuraavasti: Rakenneuudistusten (sote etunenässä) uskotaan tuovan 4 mrd € hyödyn, talouden kasvu hoitaa vajeesta 2 mrd € ja julkisen talouden leikkauksia eli kulusäästöjä tehdään 4 mrd € edestä.

Valtiovarainministeriön mukaan 4 miljardin euron kulusäästötavoitteesta puuttui noin 400 miljoonaa euroa. Kehysriihen tiedotustilaisuudessa kerrottiinkin vajetta paikkaavista uusista päätöksistä, joita olivat mm. polttoaineveron korotus, kehitysyhteistyörahojen leikkaus ja kuntien vastuulle tulevat kiinteistöverojen ja asiakasmaksujen nostovaatimukset.

Hallitus oli tiedotustilaisuudessa kovin optimistinen uskoen talouden tasapainottumiseen esitetyillä keinoilla. Toivottavasti suunnitelmat toteutuvat. Laskelmissa on kuitenkin paljon riskejä. Jos esimerkiksi työllisyysaste ei nouse odotetusti, niin budjettiriihi on taas kutsuttava koolle.

Juustohöylien teroittamista odotellessa esittelen kohteen, josta on saatavilla noin 108 miljoonaa euroa talouden rattaisiin pyörimään ilman, että heikoimmilta leikataan senttiäkäänEhdotan, että apteekkiliiketoiminnan saamasta vuotuisesta ja automaattisesta 108 miljoonan euron kannattavuustuesta luovutaan.

lue koko artikkeli tästä

Kategoriat: 2016 Uusi Suomi -blogit, Apteekkireformi, Politiikka, Talous ja bisnes | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Luovutaan tulonsiirrosta apteekeille – vaikutus talouteemme 108 miljoonaa euroa

Perunoita varastoitiin Uimastadionille ja Suomi voitti Ruotsin maaottelussa.

Suomen osuustoiminnan isänä pidetään Hannes Gebhardia, joka perusti Pellervo-seuran vuonna 1899. Pääkaupunkiseudulla toimivan HOK-Elannon historia  ulottuu Elannon perustamisvuoteen 1905. Kun taas HOK perustettiin kiivaan sisällissodan raunioille 1919. HOK:n ja Elannon fuusio toteutui vuonna 2004.

Pitkän historiansa aikana osuustoiminta on kokenut monta myötä- ja vastamäkeä. Toimintaympäristön muutokset ovat kerta toisensa jälkeen haastaneet osuuskauppaa toimintansa kehittämiseen. Kukin vuosikymmen vuorollaan on jättänyt jälkensä liiketoimintaan ja muuhunkin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Tässä muutama esimerkki osuuskaupan toiminnasta sota-ajalta ja sitä välittömästi seuranneiden vuosien varrelta (noin 1940 alkaen):

  • ”Osuuskunnat tukivat maan sotaponnisteluja. Ne antoivat valtiolle rahallista apua ja maksoivat palkkaa sotaan lähteneille työntekijöilleen. Rintamalla syötiin osuuskaupan  näkkileipää.”
  • ”Pulan ja sekasorron seurauksena rikollisuus kohosi pääkaupunkiseudulla ennennäkemättömiin mittasuhteisiin. Elanto joutui palkkaamaan vartiointiliikkeen  rauhoittamaan tilannetta.”
  • ”Ruuan säännöstelyä kiristettiin jatkosodan sytyttyä. HOK ja Elanto perustivat kalamyymälöitä, koska meren antimia sai kortitta ja kalaa käytettiin lihan korvikkeena.”
  • Pula-ajan johdosta ”HOK aloitti tuottoisan kanitarhan pyörittämisen ja vuokrasi perunoita varten Uimastadionin varastoksi.”
  • ”Ensimmäinen pikamyymälä avattiin 1951. Hiukan myöhemmin kuluttajien ulottuville tuotiin maitotölkit ja muovipussit. Käyttöön otettiin myös viimeinen myyntipäivä leipätuotteille.”

Perunoita siis varastoitiin Uimastadionille, mutta miten Suomi-Ruotsi -maaottelu liittyy osuustoimintaan?

Yhteistyön henkeä tarvittiin, kun sotakorvauksia maksettiin ja pula-ajan ongelmia ratkottiin. Vaikeudet olivat kansallisesti niin, merkittäviä, että yhteistyötä käynnisteltiin kaikilla elämän alueilla myös kansainvälisesti. Kaupankäynnin rinnalle nousi myös muita pohjoismaisia yhteistyöhankkeita: Osuustoimintanaiset, -kemistit ja -koulut esimerkkeinä uusista kehittämisfoorumeista.

Kansainvälinen yhteydenpito ulottui myös urheilun puolelle. Ensimmäiset pohjoismaiset osuustoimintaväen urheilukilpailut järjestettiin Tukholmassa vuonna 1946. Suomen joukkue voitti. Lajeina oli mm. jalkapallo, juoksu ja kuulantyöntö.

Pari vuotta myöhemmin Suomessa järjestetyissä kilpailuissa lajina oli mm. suunnistuskolmiottelu. Tällä kertaa Suomi koki karvaan tappion. Tappiosta sisuuntuneena osuusliikkeet päättivät panostaa aikaisempaa enemmän seuraaviin kilpailuihin. Kului taas pari vuotta ja Ruotsissa pidettyihin urheilukilpailuihin lähdettiin revanssi mielessä.

Panostus kannatti, sillä Suomen osuustoimintajoukkue oli jälleen kisojen paras. Joukkueeseen kuului mm. Tapio Rautavaara, joka oli OTK:n myllyn esimies ja sitä ennen hän oli palvellut Elannon vihannesvarastolla. Mylly- ja vihannesosaamista enemmän valinnassa oli varmasti painanut kuitenkin keihäänheiton kultamitali Lontoon olympialaisista.

En tiedä, olisiko osuustoimintaväen pohjoismaiselle urheilumaaottelulle tänä päivänä tilausta. Osuustoimintaan kuuluu luonnollisestikin kaupalliset ja taloudelliset toimintamuodot, mutta myös yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen on aina ollut osuustoiminnan agendalla. Liiketoiminta on saatu hyvin haltuun. Olisiko aika panostaa lisää yhteiskunnallisten teemojen käsittelylle? Kansalliset haasteet ovat vaikeuskertoimeltaan samaa tasoa kun sodan jälkeisessä Suomessa, joten varmaan jonkinlaista ”Rautavaaraa” taas tarvittaisiin Suomen nostamiseksi voittajajoukkueeksi.

***

HOK-Elannon edustajisto valitaan huhtikuussa. Edustajiston tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuskaupan palveluita kehitetään asiakasomistajien toiveiden mukaan. Olen ehdolla HOK-Elannon edustajistoon numerolla 309. Puhun sinun äänelläsi.

cropped-linkedIn_twitter_kansi.png

***

Lähteet:
– Kapinallinen kauppa. Helsingin Osuuskauppa Elanto 1905-2015 (Kuisma, Komulainen, Siltala, Keskisarja)
– Wikipedia

 

Kategoriat: Yhteiskunta | Kommentit pois päältä artikkelissa Perunoita varastoitiin Uimastadionille ja Suomi voitti Ruotsin maaottelussa.

Hylkeenpyyntikunnat olivat osuustoiminnan edeltäjiä

Suomalainen osuustoiminta perustuu yhteistoimintaan ja sillä on ollut merkittävä rooli ikivanhassa kansallisessa perinteessämme. Uskon, että osuustoiminnalla on suuri vastuu  myös tulevaisuudentekijänä.

Suomi on aina ollut pieni ja vähän syrjässä oleva maa. Menestyksemme ja huikea kehityksemme hyvinvointivaltioiden kärkeen perustuu yhdessä hiileen puhaltamiseen ja taloudelliseen yhteistoimintaan.

Osuustoimintaa on ollut Suomessa jo ennen maamme itsenäistymistä. Tätä edelsi kuitenkin monipuolinen erilaisten taloudellisten yhteenliittymien historia.

Tuotantoa edistävistä ja osuustoimintaa edeltäneistä varhaisista yhteistyömuodoista mainittakoon mm. seuraavat:

  • Jopa keskiaikaiset pato- ja kalastuskunnat, nuottakunnat, hylkeenpyyntikunnat, metsästysyhtiöt, kaskiyhtiöt ja järvenlaskuyhtiöt
  • 1400-luvulla yhteismyllyt, 1800-luvulla osuusmyllyt
  • 1650-luvulla talonpoikien osuussahat.

Elämme palveluyhteiskunnassa, mutta on niitä palveluja tarjottu jo ammoisina aikoinakin. Esimerkkinä paattilahkot: seitsemän talon asukkaat hankkivat yhdessä kirkkoveneen ja näin järjestivät paattilahkon jäsenille kyydin kirkonmenoja seuraamaan. Ja verotuksen asettamien velvoitteiden täyttämiseksi muodostettiin mm. tie-, silta- ja kyytilahkoja.

Historiasta tiedämme, että em. yhteistoiminta muodosti hyvin olennaisen osan ihmisten arkipäivän rutiineista. Mielenkiintoista on myös se, että samoista arjen teemoista puhumme vielä tänäkin päivänä. Ajatellaan vaikka esityksiä tie- ja ruuhkamaksuiksi – aihepiiri ei ole kovin kaukana tie- ja siltalahkoista.

Lahkolaitos edisti olennaisesti yksityisten taloutta ja kehitti yhteiskuntaa. Lahkolaitos kuitenkin rapautui toimintaympäristön muuttuessa ja Suomeen rantautui moderni osuustoiminta. Esimerkiksi HOK-Elannon historia alkaa vuodesta 1905, jolloin Elanto perustettiin. Yhteistoiminnan ja kehittämisen ideasta on kyse myös nykyisessä osuustoiminnassa -tosin tämän päivän maailmaan päivitettynä:

  • Osuuskaupassa tarjotaan tuotteita ja palveluita, joita osuuskaupan jäsenet haluavat ja tarvitsevat.
  • Toiminta on yhteiskunnallisesti vastuullista ja laajasti hyvinvointia edistävää.
  • Päätöksenteko perustuu aitoon kansanvaltaan.

HOK-Elanto on Suomen suurin osuuskauppa ja sen edustajisto valitaan huhtikuussa. Edustajiston tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuskaupan palveluita kehitetään asiakasomistajien toiveiden mukaan. Olen ehdolla HOK-Elannon edustajistoon numerolla 309. Puhun sinun äänelläsi.

Hylkeenpyyntikuntaa emme enää tarvitse, mutta missä kaikissa arjen rutiineissa osuuskauppa voisi olla mukana? Jos haluat kertoa oman ehdotuksesi HOK-Elannon kehittämiseksi, vastaa lyhyeen kyselyyn klikkaamalla oheista linkkiä osuuskauppakysely

 

Tässä tekstissä esitetyt historiatiedot on otettu ”Yhdessä enemmän SOK 1904-1979” -kirjasta.

Kategoriat: Yhteiskunta | Kommentit pois päältä artikkelissa Hylkeenpyyntikunnat olivat osuustoiminnan edeltäjiä

Vastaus Sarvamaalle: osuustoiminta ei ole myytävänä

Uusi Suomi –uutisen mukaan (21.3.2016) europarlamentaarikko Petri Sarvamaa vaatii EU-komissiota puuttumaan Suomen vähittäiskaupan tilanteeseen. Sarvamaan mielestä näyttää olevan tärkeää, että saadaan kotimaiset menestyvät yritykset äkkiä tuhottua ja tilalle ulkomaisia toimijoita. Hän maalailee erheellistä mielikuvaa siitä, että pelkkä uusien toimijoiden rantautuminen alentaisi rajusti hintatasoa Suomessa.

Lue koko artikkeli: Osuustoiminta

Kategoriat: 2016 Uusi Suomi -blogit, Talous ja bisnes | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Vastaus Sarvamaalle: osuustoiminta ei ole myytävänä

Työllisyysterveiset Itä-Suomesta

Kuulin juuri itä-suomalaisesta yrityksestä, joka on merkittävä työllistäjä niin teollisen tuotannon kuin palvelutuotannonkin saralla. Yritys valmistaa korkean teknologian tuotteita ja myy asiakkailleen myös palveluita osana liiketoimintakonseptiaan.

Tämä kyseinen firma on Suomelle ja suomalaisille kultaakin tärkeämpi resurssi. Kun tämä yritys menestyy, se tarjoaa työtä teollisuustuotannossa, asennustoiminnassa, logistiikassa, palvelusektorilla ja tekee jopa innovaatioita ja hakee patentteja innovaatioidensa suojaksi. Bonuksena voidaan vielä todeta, että tämä firma toimii kotimarkkinan lisäksi myös vientipuolella osana sitä ryhmää, joiden avulla vientiin saadaan vauhtia, jos saadaan.

Lue koko artikkeli: työllisyysterveiset

 

Kategoriat: 2016 Uusi Suomi -blogit, Ay-liike, Politiikka, Talous ja bisnes | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Työllisyysterveiset Itä-Suomesta

Tolkuton aika moninkertaistaa Suomen talouden kestävyysvajeen

Elämme monimutkaista, turbulenttia ja perusarvoja haastavaa aikaa. Meillä on yllin kyllin tekemistä kotikutoisen julkisen talouden kestävyysvajeen ja työttömyysongelman kanssa. Tämän lisäksi rajojen yli tulevat siirtolaiset vaativat huomiota.

On kyseessä sitten kotimaiset ongelmat tai siirtolaisuuden aiheuttamat velvoitteet, on Suomea johdettava kokonaisuutena. Päättäjien taito punnitaan nyt, kun vihaiset yhden liikkeen edustajat huutavat epäkohtia esille ja klikkausjournalismi antaa näille huudoille runsaasti kritiikitöntä palstatilaa.

Päättäjien on pikaisesti tehtävä tärkeitä linjauksia seuraavista asioista:

  1. Kestävyysvajemittarin päivittäminen.
  2. Julkisten palveluiden sisältö ja niiden rahoitus.
  3. Siirtolaiset ja kansainvälinen suojelu.

Lue koko artikkeli: tolkuton aika

Kategoriat: 2016 Uusi Suomi -blogit, Politiikka, Talous ja bisnes | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Tolkuton aika moninkertaistaa Suomen talouden kestävyysvajeen

Pakkolakien vaikutus palkkapussiin laskettu väärin?

Työmarkkinaosapuolet ovat palaamassa neuvottelupöytään tavoitteenaan saada aikaan jo moneen kertaan karille ajanut yhteiskuntasopimus.

Akavan laskelmaEnsisijaisena neuvottelujen tavoitteena näyttää olevan se, että pakkolakien voimaan tulo estetään. Paine sovun syntymiselle on suuri, onhan lakien negatiivisista vaikutuksista uutisoitu suurin otsikoin: palkansaajia on peloteltu sillä, että lakien johdosta tavallisen työntekijän palkkapussi kevenee tuhansilla euroilla. Mutta onko asia niin, vai onko laskelmiin putkahtanut virhe?

 

Isoahon laskelma

 

 

 

Lue koko artikkeli: virhe laskelmissa

Kategoriat: 2016 Uusi Suomi -blogit, Ay-liike, Talous ja bisnes | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Pakkolakien vaikutus palkkapussiin laskettu väärin?

Maahanmuuttajien työllistäminen on mahdollista myös ilman palkka-alea

Euroalueen työttömyys on kääntynyt laskuun ja merkkejä talouden elpymisestä on jo ilmassa. Suomessa tilanne on päinvastoin. Vienti ei vieläkään vedä, eikä työttömyyden vähentämisessä ole onnistuttu edes kantaväestön osalta. Uutena akuuttina huolena on maahantulleiden turvapaikanhakijoiden työllistäminen.

Työllisyyden parantamiseksi ei kantaväestönkään osalta enää riitä kabinettisopiminen ja palkkasenttien tasaaminen. Kassassa ei ole jaettavaa, josta voitaisiin tehdä kauppaa työmarkkinaosapuolten kesken. Tilannetta ei helpota se, että työmarkkinoille tuli kertaheitolla lisää tarjokkaita. Asialistalla on perinteisten palkkakysymysten ohella ratkaisuja odottavia yhteiskunnallisia mullistuksia, joita pohdittaessa toivottavasti viisaus voittaa vihaisuuden.

Lue koko artikkeli: maahanmuuttajien työllistäminen

Kategoriat: 2016 Uusi Suomi -blogit, Ay-liike, Politiikka, Yhteiskunta | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Maahanmuuttajien työllistäminen on mahdollista myös ilman palkka-alea

Listavaaleista vallassa olevien vakuutus vai ääriliikkeiden lottovoitto?

Politiikka on rikki ja äänestysinto on ollut Suomessa laskusuunnassa jo pitkään. Päätöksenteko takkuaa ja kansalaisten luottamus tulevaisuuteen on kokenut kolhun toisensa perään. Tarvittavia yhteiskunnallisia uudistuksia ei saada aikaiseksi ja on yhä vaikeampi arvioida johtuuko Suomen näivettyminen siitä, että emme osaa vai siitä että emme viitsi rakentaa itsellemme parempaa tulevaisuutta.

Listavaalikeskustelu on tullut mausteeksi soppaan, jota keitellessä on vaarana pohjaanpalaminen ja poliittisen päätöksenteon entistä syvempi kriisi.

Lue koko artikkeli: listavaalit

Kategoriat: 2016 Uusi Suomi -blogit, Politiikka | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Listavaaleista vallassa olevien vakuutus vai ääriliikkeiden lottovoitto?

Tarkoitus ei saa pyhittää keinoja – eduskunnan on suojeltava kansalaisia

Yhteiskunnallisissa murrostilanteissa on muutettava toimintatapoja. Muutoksen anatomiaa on se, että osa kehityksestä tapahtuu ihan kuin itsestään sopeutumisen kautta kun taas toinen puoli muutoksesta toteutuu suunnitellusti tietoisen kehittämistyön tuloksena.

On ihan selvää, että työelämä on muuttunut rajusti, työtehtävien sisällöt päivittyvät työpaikkaruokaloiden menulistoja nopeammin ja että verkottunut ja digitalisoitunut yhteiskunta toimii aivan eri periaattein kuin vielä muutama vuosi sitten. Tiedämme faktana myös sen, että työntekijät voivat aikaisempaa huonommin ja että työpanoksemme ei pärjää kilpailussa. Ainoa pysyvä asia on työmarkkinajärjestöjen jääräpäinen kivikautisuus.

Mitä luulet, paraneeko työhyvinvointi jos jatketaan työnantajan ja työntekijän välisen kuilun kaivamista? Entä paraneeko Suomen kilpailukyky jos pidetään vanhentuneiden työehtosopimusten sisällöt väkisin agendalla?

Lue koko artikkeli: tarkoitus pyhittää keinot

Kategoriat: 2015 Uusi Suomi -blogit, Ay-liike, Johtaminen ja päätöksenteko, Politiikka, Yhteiskunta | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Tarkoitus ei saa pyhittää keinoja – eduskunnan on suojeltava kansalaisia

Ay-liike ja huolestuttava liikenneympyräselkkaus

Heti aluksi totean, että en ole ay-liikettä vastaan. Olen sen puolesta, että ay-liike uudistuisi. Toivon, että se luopuu jääräpäisestä, työtä hävittävästä yhteiskunnan halvaannuttamisstrategiastaan ja ryhtyy toimimaan työpaikkojen säilymisen puolesta.

Tansanian Dar es Salaamissa työskentelevä tuttavani sanoi muutama vuosi sitten, että ”meillä Afrikassa suurin ongelma on liikenneympyröissä seisoskelevat nuoret miehet”. Nämä nuoret ovat työttömiä ja vailla tekemistä eikä heillä ole mitään näkymää tulevaisuuteen. Mutta miksi he seisoskelevat liikenneympyröissä ja mikä siinä on se ongelma?

Lue koko artikkeli: liikenneympyräselkkaus

Kategoriat: 2015 Uusi Suomi -blogit, Ay-liike, Politiikka, Yhteiskunta | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Ay-liike ja huolestuttava liikenneympyräselkkaus

Kymmenen kysymystä sotesta pääministeri Sipilälle

Sote-mallista on päästy sopimukseen. Vai onko? Näyttää nimittäin siltä, että tehty päätös sisältää vain periaatesopimuksen uuden väliportaan hallinnon luomisesta maahamme. Toteutus sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi on vielä kokonaan suunnittelematta.

Lue koko artikkeli: kymmenen kysymystä sotesta

Huom! Uusi Suomi toimitti blogissani esittämät 10 kysymystä pääministerin kansliaan vastattavaksi. Ainakin kuntien talouskysymyksiin on tämän jälkeen palattu hiukan eri fraasein. Liekö tämä teksti auttanut taustoittamaan kokonaisuutta.

Kategoriat: 2015 Uusi Suomi -blogit, Johtaminen ja päätöksenteko, Politiikka, Talous ja bisnes | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Kymmenen kysymystä sotesta pääministeri Sipilälle

Kolme keinoa estää kultaiset kädenpuristukset

20151029 lasikattoUutinen Outokummun toimitusjohtaja Mika Seitovirran erottamisesta ja erokorvauksesta on kiinnostanut ihmisiä laajasti. Johtajasopimuksensa mukaisesti hän saa mukaansa kahden vuoden palkan, mikä hänen tapauksessaan tarkoittaa noin 1,5 miljoonaa euroa.

 

Kultaiset kädenpuristukset ovat yleisiä yksityisellä puolella, mutta ne ovat rantautuneet myös julkisen puolen johtamistehtäviin. Mallia on otettu menestyksellisesti muualta maailmasta. Markkinoidemme pienuuden sekä yrityselämämme keskittyneen päätöksentekorakenteen vuoksi johtajasopimuksilla legitimoitujen palkkiokäytäntöjen levittäminen on ollut vaivatonta. Nyt on kuitenkin aika päivittää erokorvausten perustelut ja tehdä käytäntöihin tarvittavat muutokset.

Lue koko artikkeli: kultaiset kädenpuristukset

Kategoriat: 2015 Uusi Suomi -blogit, Johtaminen ja päätöksenteko, Talous ja bisnes | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Kolme keinoa estää kultaiset kädenpuristukset

Helsingin Bussiliikenne – esimerkki rahaa silppuavasta kuntahimmelistä

Helsingin kaupunginhallitus on suunnitellut tappiollisen Helsingin Bussiliikenne Oy:n (Helb) myymistä. Mikäli myynti toteutuu, realisoituu kaupasta mittavat tappiot kaupunkilaisten hoidettavaksi. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki perusteli yhtiöstä luopumista sanomalla, että kaupungilla on tämän pitkään tulosmurheissa rypeneen yhtiönsä kanssa vain huonoja ratkaisuvaihtoehtoja (HS 13.10.2015).

On käsittämätöntä, ettei Helsingin kaupungin kokoisesta organisaatiosta ole ajoissa löytynyt osaamista varmistamaan yhtiön elinkelpoisuutta. Mitään rakettitiedettä toiminta ei ole: onnistuminen hinnoittelussa, johtamisessa ja riskienhallinnassa olisi riittänyt nollatulokseen. Kaupparekisteritietojen mukaan Helbillä oli 31.12.2014 tilanteessa kuitenkin yli 30 miljoonan euron kumulatiivinen tappio ja taseessa 76 miljoonaa euroa vierasta pääomaa omavaraisuusasteen ollessa vahvasti negatiivinen (-43 %). Tämä umpikuja on tullut maksamaan miljoonia euroja ja lisälasku on siis erääntymässä.Kuva 1 toimiala Kuva 2 Helb

Lue koko artikkeli: Helsingin Bussiliikenne

Kategoriat: 2015 Uusi Suomi -blogit, Johtaminen ja päätöksenteko, Politiikka, Talous ja bisnes | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Helsingin Bussiliikenne – esimerkki rahaa silppuavasta kuntahimmelistä

Huono hallitus vai surkea eduskunta?

Olemme tottuneet siihen, että jokainen sukupolvi vuorollaan on jättänyt jälkeensä paremman yhteiskunnan kuin mitä se perintönä sai: on opetettu kansa lukemaan, parannettu suomalaisten terveyttä, oltu edelläkävijöitä demokratian levittämisessä, taisteltu itsenäisyyden puolesta ja kohotettu elintasoa.

Mikä on meidän perintömme tuleville sukupolville? Mistä tämä aika muistetaan? Mitä Suomesta ja päättäjistämme historiankirjoissa kirjoitetaan?

Lue koko artikkeli: huono hallitus vai surkea eduskunta

Kategoriat: 2015 Uusi Suomi -blogit, Johtaminen ja päätöksenteko, Politiikka | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Huono hallitus vai surkea eduskunta?

Vastauksia ay-johtajien esittämiin ratkaisuehdotuksiin

Hämmentävä viikko. Maassa osoitetaan mieltä vaaleilla valittua, toimivaltansa puitteissa toimivaa hallitusta vastaan. Ennenvanhaan piti vaikuttaa äänestämällä, jos hallituksen linja ei miellyttänyt. Nyt voi siis vaikuttaa vaalien välilläkin. Mitähän tästä seuraa? Toivottavasti painostus ja kiristäminen eivät ole syrjäyttämässä demokratiaa.

Minua häiritsee se, että ammattiyhdistysliike ei ota kuuleviin korviinsa sille osoitettua kritiikkiä, vaikka osa sen argumenteista on osoitettu olevan virheellisiä. Esimerkiksi taistelutoimet hallituksen ”pakkolakeja” vastaan ovat outoja, koska samaan aikaan ay-liike vaatii, että sen saavuttamaa oikeutta laatia pakkosopimuksia ei saa päivittää nykyaikaan sopivaksi. Oikeasti kyse ei ole työehdoista, vaan valtataistelusta.

Lue koko artikkeli: vastauksia ay-johtajille

Kategoriat: 2015 Uusi Suomi -blogit, Ay-liike | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Vastauksia ay-johtajien esittämiin ratkaisuehdotuksiin

Kolme kysymystä ammattiyhdistysjohtajille

Ay-liike pyrkii pysäyttämään Suomen ensi perjantaina. Lukuisat toimenpiteet ovat jo paikallisesti häirinneet yritysten toimintaa. Koska ay-liikkeellä on lain suoma mahdollisuus häiritä yhteiskunnan toimivuutta ilman sanktioita, toivon että näiden järeiden keinojen äärellä ainakin selvästi perusteltaisiin, mitä ollaan tekemässä ja miksi.

Toivon, että ay-johtajat vastaavat kukin tahollaan seuraaviin kysymyksiin ja niihin liittyviin lisäkysymyksiin:

1.Miksi luotte kansalle mielikuvan hallituksen ja ay-liikkeen välisestä sodasta?
2.Mikä on Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkein korjattava ongelma?
3.Mitä ovat ay-liikkeen esittämät RATKAISUT työllisyyden parantamiseksi Suomessa?

Lue koko artikkeli: kolme kysymystä ay-pomoille

Kategoriat: 2015 Uusi Suomi -blogit, Ay-liike | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Kolme kysymystä ammattiyhdistysjohtajille

Palkkakartellit on julistettava laittomiksi

Pääministeri Sipilän rohkea johtajuus pelastaa Suomen. Sipilän lista osoittaa, että yhteiskunnan rakenteita uudistavia päätöksiä on viimeinkin tehty ja perusta hyvälle tulevaisuudelle on valettu. Täytyy toivoa, että toimeenpanossa ei luiskahdeta vastuuttomaan populismiin, jossa vaaditaan tuloksetonta nollasummapeliä ja uhkaillaan työtä tarjoavien vahingoittamisella.

Erityisen rohkeaa hallituksen päätöksenteossa on se, että kansakunnan etu on asetettu ammattiyhdistysliikkeen edun edelle. Muissa kehittyneissä maissa tämä muutos on jo tapahtunut, nyt sille avautuu mahdollisuus myös Suomessa.

Lue koko artikkeli: laittomat palkkakartellit

Kategoriat: 2015 Uusi Suomi -blogit, Ay-liike, Politiikka | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Palkkakartellit on julistettava laittomiksi

Ehdotus Sipilän hallitukselle: yrittäjyysloikka näpertelyn asemesta

Työmarkkinaosapuolet ovat aloittamassa neuvottelua yhteiskuntasopimuksesta tarkoituksenaan löytää keinot yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja Suomen pelastamiseksi. Päämäärää on hallituksen toimesta konkretisoitu 5 %:n tuottavuusloikkatavoitteella, joka esillä olleiden ideoiden mukaan saavutettaisiin esimerkiksi työaikaa pidentämällä.

Koko asetelma ja osapuolten antamat kommentit viittaavat väljähtyneeseen saamattomuuteen, turhaan näpertelyyn ja tuloksettomaan poteropolitikointiin.

Lue koko artikkeli: yrittäjyysloikka

Kategoriat: 2015 Uusi Suomi -blogit, Politiikka, Talous ja bisnes, Yhteiskunta | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Ehdotus Sipilän hallitukselle: yrittäjyysloikka näpertelyn asemesta

Tulospalkkioiden hyöty on kyseenalainen – kuka uskaltaa luopua niistä?

Työelämän etiikka, huippujohtajien veropakolaisuus, johtajien palkat, yhteiskuntasopimus, työnantajien vaatimukset ja työntekijöiden edut ovat hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta tärkeitä keskusteltavia aiheita.

Kehitys teollisesta yhteiskunnasta nykyiseen tieto- ja palvelupainotteiseen globaaliyhteiskuntaan on vaikuttanut laajasti työn tekemiseen ja sen teettämiseen. Koko ajan kehittyvä teknologia, uudet toimintatavat ja uudenlainen osaaminen haastavat niin työnantajaa kuin työn tekijääkin asemoitumaan markkinoilla uudelleen.

Lue koko artikkeli osoitteessa tulospalkkiot

 

Kategoriat: 2015 Uusi Suomi -blogit, Talous ja bisnes | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Tulospalkkioiden hyöty on kyseenalainen – kuka uskaltaa luopua niistä?

Kestää enää 8 vuotta ja olemme samassa tilassa kuin kreikkalaiset tänään

Suomen talous on ollut eri syistä johtuen tappiokierteessä jo vuosia. Ongelmatilanteissa on aikaisempina vuosina voinut luottaa kansakunnan yhteisissä kysymyksissä demokraattisesti valittujen päättäjien ja muiden vaikuttajien osaamiseen sekä siihen, että kukin voi itse vaikuttaa omaan pärjäämiseensä. Monesta pulmasta on selvitty pystypäin. Nyt näyttää pahalta.

Lue koko artikkeli: maksuvalmius

Kategoriat: 2015 Uusi Suomi -blogit, Politiikka, Talous ja bisnes | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Kestää enää 8 vuotta ja olemme samassa tilassa kuin kreikkalaiset tänään

23 kuukautta murskaavat Sipilän tuloshaaveet

Paineet Suomen taloudellisen tilan korjaamiseksi ja yhteiskuntaamme halvaannuttavien käytäntöjen muuttamiseksi on kasattu tulevan hallituksen harteille. Osaavalle ja aikaansaavalle hallitukselle on tilaus: puoluekannasta riippumatta on yksituumaisesti tunnustettu, että isoja kysymyksiä on ratkaistavana ja päätöksiä on saatava aikaan nopeasti.

Lue koko artikkeli: tuloshaaveet

 

Kategoriat: 2015 Uusi Suomi -blogit, Politiikka, Yhteiskunta | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa 23 kuukautta murskaavat Sipilän tuloshaaveet

Herätkää – nollakorko ei lisää velankantokykyä

Suomen talous on kriisissä. Säästöt on syöty, eivätkä tulot ole enää pitkään aikaan riittäneet kattamaan menoja. Otamme syömävelkaa emmekä leikkaa kulujamme riittävästi. Edessä on velkavankeus ja mahdollisesti maksukyvyttömyys. Globaalin talouden aikana tämä tarkoittaa kansallisen itsemäärämisoikeutemme  merkittävää romuttumista. Olemme muiden armoilla, jos emme itse korjaa tilannetta paremmaksi.

Lue koko artikkeli: nollakorko

Kategoriat: 2015 Uusi Suomi -blogit, Politiikka, Talous ja bisnes | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Herätkää – nollakorko ei lisää velankantokykyä

Ay-liikkeen tyly käytäntö

Ammattiyhdistysliikkeen perusidea on toimia työntekijöiden aseman vahvistamiseksi. Käytännössä ay-liikkeen toimijoita ovat ammattiliitot, jotka neuvottelevat työnantajaliittojen kanssa, valvovat sopimusten noudattamista ja toimivat työntekijän apuna ristiriitatilanteissa.

Periaatteessa ay-liike on varmasti tarpeellinen ja jopa hyödyllinen osa yhteiskuntaa, kun se tasapainottaa yksittäisen työntekijän asemaa suhteessa työnantajaan. Käytännössä ay-liike kuitenkin toimii hyvinvointiamme vastaan. Syynä tähän on se, että ay-liikkeen toiminnan sisältö on jämähtänyt teollisuusajalle samaan aikaan kun yhteiskunta ja ammatit ovat siirtyneet informaatio-, palvelu- ja tietoyhteiskuntaan.

Lue koko artikkeli: tyly käytäntö

Kategoriat: 2015 Uusi Suomi -blogit, Ay-liike, Talous ja bisnes | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Ay-liikkeen tyly käytäntö

Julkisen sektorin johtaminen on luokatonta

Yli puolet kaupunkien käyttökuluista on sosiaali- ja terveystoimen kuluja.  Tämä tarkoittaa miljarditasolla puhuttaessa yli 20 miljardin euron laskua, jonka veronmaksajat vuosittain  maksavat.

Päättäjät, jotka siis suoraan toiminnallaan vaikuttavat siihen, miten onnistuneesti nämä miljardit käytetään, puhuvat pelkästään menojen ohjaamisesta, tuotannon rakenteista, sisäisistä menonsiirroista ja monella tapaa mutkikkaista hallinnollisista valvontaratkaisuista. Heillä ei ole mitään näyttöjä siitä, että osaisivat vaikuttaa toiminnan tarkoituksenmukaiseen organisointiin, työn tekemisen tuottavuuden parantamiseen ja tuotettujen palveluiden vaikuttavuuden (=onnistumisen) kehittymiseen.

Kun kansakunnan rahat eivät enää riitä, keinovalikoimassa on ollut esillä vain säästäminen. Missä viipyy toiminnan johtaminen?

Lue koko artikkeli: johtaminen

Kategoriat: 2015 Uusi Suomi -blogit, Johtaminen ja päätöksenteko, Politiikka, Talous ja bisnes | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Julkisen sektorin johtaminen on luokatonta

Näin syntyy 50.000 uutta työpaikkaa Suomeen

Kokoomus julkaisi 10 kohdan Työlistan, jonka tavoitteena on luoda 100.000 uutta työpaikkaa Suomeen. Listan sijalla 5 on seuraava ehdotus: “Työntekijöiden palkkaaminen helpommaksi yrittäjälle”.

Tavoite on hyvä, joskin harhaanjohtava: työntekijän palkkaamista ei tarvitse tehdä helpommaksi, vaan siitä on tehtävä liiketaloudellisesti järkevää. On myös ymmärrettävä, että Suomen kilpailukykyä ei voida parantaa, jos kaikkia yrityksiä koskevat absoluuttisesti samat työnantajavelvoitteet yrityksen koosta riippumatta. Hyvin pienet yritykset eivät yksinkertaisesti voi kantaa samoja työnantajariskejä kuin isot, jopa globaalisti toimivat yritykset.

Seuraavissa kappaleissa esitetään käytännön toteutusmalli, jolla voidaan luoda Suomeen jopa 50.000 uutta työpaikkaa ilman, että valtion tai kuntien tarvitsee sijoittaa euroakaan yritystoiminnan houkuttelemiseen tai kehittämishankkeisiin.

Lue koko artikkeli: uusia työpaikkoja

Kategoriat: 2015 Uusi Suomi -blogit, Politiikka, Talous ja bisnes, Yhteiskunta | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Näin syntyy 50.000 uutta työpaikkaa Suomeen

Alv:n alarajan nostoa ei voi perustella yrittäjyyden edistämisellä

Talouden kasvun tukeminen, uusien työpaikkojen syntyminen ja yrittäjyyden edistäminen ovat jo vuosien ajan olleet hallituksen strategisia tavoitteita.

Yritysmaailmasta tiedämme, että 85 % strategioista jää toteutumatta. Niin kävi tällekin strategialle – tavoitetila luotiin, mutta tulosta tuottavia ratkaisuja ei löydetty. Olisiko syynä se, että päättäjät eivät käyneet arvokeskustelua tavoitteista tai eivät konkretisoineet visiota riittävän hyvin? Vai oliko syynä se, että päättäjät eivät ymmärrä mitä yrittäjyys tarkoittaa?

Lue koko artikkeli: alarajan nosto

Kategoriat: 2015 Uusi Suomi -blogit, Politiikka, Talous ja bisnes, Yhteiskunta | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Alv:n alarajan nostoa ei voi perustella yrittäjyyden edistämisellä

Idea kohtuuhintaisten asuntojen saamiseksi markkinoille

Kohtuuhintaisten asuntojen puute on merkittävä ongelma Pääkaupunkiseudulla. Tilanteen ratkaisemiseksi on keinoja, mutta tarvittavia päätöksiä ei synny.

Asunto- ja vuokrausliiketoiminnan näkökulmasta kohtuuhintaisuus tarkoittaa aina pienempiä voittoja omistajilleen, joten isojen pelureiden kiinnostuksen vähäisyys asian ratkaisemiseksi on ymmärrettävää, vaikkakaan ei hyväksyttävää.

Lue koko artikkeli: idea kohtuuhintaisesta asumisesta

Huom! Tässä blogissa esitetty idea on edennyt jopa lainvalmisteluun asti! Kyllä näitä blogeja kannattaa kirjoitella 🙂

Kategoriat: 2015 Uusi Suomi -blogit, Politiikka, Talous ja bisnes, Yhteiskunta | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Idea kohtuuhintaisten asuntojen saamiseksi markkinoille

Hallituspalkkiot ovat Suomessa muita maita korkeammalla tasolla

Yritysten hallituspalkkiot ja hallitusammattilaisuus ovat taas otsikoissa. Aiheesta saadaan aikaan kiivas väittely ilman, että edes peruskäsitteitä on määritelty.

Hallitusammattilaiset taitavat olla ainoa ammattikunta, jotka perustelevat palkkionsa suuruutta sillä, mitä vastaavasta työstä saa amerikassa. Tai että suomalaiselle ammattimiehelle pitää maksaa enemmän, jotta joku ulkomaalainenkin tästä innostuneena liittyisi seuraan.

Lue koko artikkeli: hallituspalkkiot

Kategoriat: 2015 Uusi Suomi -blogit, Johtaminen ja päätöksenteko, Talous ja bisnes | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Hallituspalkkiot ovat Suomessa muita maita korkeammalla tasolla

Espoo ja Jämsä pelottavia esimerkkejä

Kestävyysvajeen helpottamiseksi etsitään säästöjä julkisissa menoissa. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelyt ovat valokeilassa juuri nyt. Lapsia lentää pesuveden mukana myös muilla palvelualoilla.

Hyvää ja vastuullista kuntajohtamista olisi se, että katsotaan miten voidaan parantaa omaa  toimintaa. Leikkauslistojen laatimisen lisäksi pitäisi samaan aikaan osata vaikuttaa myös kunnan itse tuottamien palveluiden vaikuttavuuteen ja hyödyllisyyteen. Tätä kautta voitaisiin paikata kestävyysvajetta monipuolisemmin kuin pelkkiä säästöjä etsimällä.

Liekö puute osaamisesta vai halusta, kun kunnan oman toiminnan kehittämiseen ei Suomessa kiinnitetä huomiota. Kun leikkauslistojen tie on käyty loppuun, nähdään ainoana keinona ulkoistaa palvelut yksityisille toimijoille.

Lue koko artikkeli: ulkoistaminen

Kategoriat: 2014 Uusi Suomi -blogit, Johtaminen ja päätöksenteko, Politiikka, Talous ja bisnes | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Espoo ja Jämsä pelottavia esimerkkejä

Päätöksenteon hitaus on Suomen talouden suurin haaste

On huvittavaa, että Suomen talouden haasteista on päätetty tilata raportti Ruotsista asti. Googlaamalla käy nopeasti ilmi, että maamme on täynnä erinomaisia raportteja, tutkimuksia, analyysejä, pohdintoja ja jopa seminaareja taloutemme kurjasta tilasta. Niitä pitäisi vaan käyttää hyväksi. Uutta tilannekuvausta ei tarvita. Tarvitaan ratkaisuja.

Huolestuttavaa on, että raportista informoinnin yhteydessä korostettiin sen maksuttomuutta. Ihan hyvä sinänsä, mutta ongelma on siinä, että taas siirretään päätöksentekoa käytännössä ainakin vuodella. Menetetty aika maksaa meille miljardeja, joten yksittäisen konsulttityön hinnalla ei pitäisi olla mitään merkitystä asian kansantaloudellinen vakavuus huomioon ottaen.

Lue koko artikkeli: hidas päätöksenteko

Kategoriat: 2014 Uusi Suomi -blogit, Johtaminen ja päätöksenteko, Politiikka | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Päätöksenteon hitaus on Suomen talouden suurin haaste

Elintasomme heikkenee ja demokratia on koetuksella

Suomessa poliitikot ovat harmitelleet, kun ”politiikka on rikki” eikä kansan mielipidettä voi enää ennalta arvata saati ohjailla sitä etäältä. Päättäjien aikahorisontti on liian lyhyt ja päätöksenteon motiivit ovat itsekkäitä. Hoidetaan oireita, kun ongelmien syitä ei osata ratkaista.

Hallituksessa toimitaan väärin, kun siellä selitellään esimerkiksi luottoluokituksen putoamista ”muualla olevilla syillä”. Ministerin mielestä hallituksen talouspolitiikkaa ei tarvitse näin ollen muuttaa. Pöyristyttävää! Totta kai talouspolitiikkaa on muutettava ja muutenkin on oltava nykyistä ketterämpi, kun taloutemme on rikki.

Lue koko artikkeli: demokratia koetuksella

Kategoriat: 2014 Uusi Suomi -blogit, Politiikka, Talous ja bisnes, Yhteiskunta | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Elintasomme heikkenee ja demokratia on koetuksella

Riittääkö poliitikkojen osaaminen?

Koska poliittiset päättäjämme uskovat, että pelkkä huolestunut puhe vaikeista päätöksistä ja vakuuttelu vastuun kantamisesta ei enää riitä? Osaamisesta ja tuloksista on saatava näyttöä.

On löydettävä ratkaisuja, jotka toimivat konkreettisesti. Päätöksiin on saatava järkevää sisältöä. Ratkaisuja löytävät ne, joilla on riittävästi osaamista ja tahtoa. Osaoptimoinnista ja oman edun turvaamisesta on luovuttava.

Hyvinä aikoina pärjää vähän huonompikin pomo, mutta vaikeina aikoina jyvät erottuvat akanoista.

Lue koko artikkeli: poliitikkojen osaaminen

Kategoriat: 2014 Uusi Suomi -blogit, Politiikka | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Riittääkö poliitikkojen osaaminen?

Helsingin Energian yhtiöittäminen haaste omistajaohjaukselle

Yli 400.000 asiakasta palveleva, helsinkiläiskoteihin ja –yrityksiin sähköä, lämpöä ja jäähdytystä tuottava Helsingin Energia yhtiöitetään ensi vuoden alusta. Yhtiöittämistä on perusteltu EU-komission tulkinnalla, jonka mukaan kaupungin laitosten toimintaolosuhteet on järjestettävä samanlaisiksi yksityisten toimijoiden kanssa. Muutoksen myötä käytännöt selkeytyvät ja toiminta tulee läpinäkyväksi. Mutta mitä haastetta tällainen hyvän hallinnon kehittyminen tuottaa omistajaohjaukselle?

Lue koko artikkeli: Helsingin Energia

Kategoriat: 2014 Uusi Suomi -blogit, Johtaminen ja päätöksenteko, Politiikka, Talous ja bisnes, Yhteiskunta | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Helsingin Energian yhtiöittäminen haaste omistajaohjaukselle

Kilpailuvirasto holhoaa ja toimii omaa tarkoitustaan vastaan

Kilpailuviraston yksi tämän vuoden kärkihanke on kanta-asiakasjärjestelmien tutkiminen ja sen selvittäminen, vahvistuuko K- ja S-ryhmien markkina-asema plussa- ja bonuskorttien takia. Totta kai vahvistuu ja niin on tarkoituskin ja se kuluttajan etu.

Jos kilpailuviraston selvitys päätyy edellä kuvattuun lopputulokseen, on virasto topakasti luvannut asettaa rajoituksia kuluttajan käyttäytymiselle. Se lupaa estää toimillaan kuluttajan saamasta ”liian suurta” taloudellista hyötyä ja pakottaa asiakkaat ostamaan kalliimmalla ja eri kaupoista, mistä kuluttajat itse haluaisivat ostoksiaan tehdä.

Lue koko artikkeli: kilpailuvirasto

Kategoriat: 2014 Uusi Suomi -blogit, Talous ja bisnes, Yhteiskunta | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Kilpailuvirasto holhoaa ja toimii omaa tarkoitustaan vastaan

Kykenemätön vai huonomaineinen? Ehdotus naiskiintiöiden tilalle.

Uutta lainsäädäntöä vai yli 100 vuotta vanha toimintatapa käyttöön?

Vuoden vaihtuessa vaihtuvat myös yritysten hallitukset. Vai vaihtuvatko? Kevään 2014 yhtiökokouskierros on jännittävä ainakin niiden näkökulmasta, joita kiinnostaa toteutuuko sukupuolten välinen tasa-arvo hallituksissa. Jos itsesäätelymekanismi ei nyt toimi, on luvassa kiintiölainsäädäntö, joka viimeistään muuttaa vallitsevan tilanteen normaaliksi.

Tekemässäni ”Lasikattoja vai miinakenttiä” –tutkimuksessa kävi selkeästi ilmi, että lasikatto on todellinen. 75 % vastanneista, eli lähes 500 naisjohtajaa totesi, että uralla etenemisen esteenä on joku muu asia kuin pätevyys.

Yksittäistapauksissa voi toki olla niin, että miesehdokas on naisehdokasta aidosti pätevämpi, mutta isossa kuvassa koko Suomen tasolla sukupuolijakauman johtotehtävissä pitäisi olla nykyistä tasaisempi ottaen huomioon naisten koulutustason ja pitkän työelämähistorian.

On näyttöä siitä, että naisten kilvoittelu hallitus- ja johtajapaikoista päättyy jo ennen kuin se alkaakaan: rekrytointimekanismit suosivat miesten valintaa ja tähän on saatava muutos. Nykytilanne ei ole yritysten etu, päinvastoin.

lue koko artikkeli tästä

 

 

Kategoriat: 2013 Uusi Suomi -blogit, Talous ja bisnes, Yhteiskunta | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Kykenemätön vai huonomaineinen? Ehdotus naiskiintiöiden tilalle.

The new KISS – Keep It Small and Sound!

Suomi rimpuilee kestävyysvajeiden, kannattavuusongelmien ja yhteiskunnallisten muutosten kiristyvässä verkossa.  Yritysjohtajat ovat hukanneet merkittävän osan lisäarvoa tuottavista resursseista globaalin muka-tehokkuuden alttarille. Samoja lapsi pesuveden mukana –valintoja tekevät myös poliittiset päättäjät.

Nyt ajatellaan liian isosti. Tai paremminkin liian pienesti isosti. ”Think Big” voisi johtaa parhaimmillaan hyvinvointia synnyttäviin oivalluksiin. Päättäjämme ovat valitettavasti ottaneet onkeensa tuosta ajatteluohjeesta vain kokoon liittyvän vivahteen. Sisältö jää puuttumaan.

Kuka uskaltaisi arvioida työn määrän asemesta työn laatua ja tehdä sen perusteella leikkaus- tai investointipäätöksiä?

lue koko artikkeli tästä

 

Kategoriat: 2013 Uusi Suomi -blogit, Politiikka, Talous ja bisnes | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa The new KISS – Keep It Small and Sound!

Naisjohtajat: unohtakaa tikapuut, nouskaa kiipeilytelineeseen!

Helsingin Sanomat kirjoitti 17.3.2013 Sheryl Sandbergin (COO Facebook) ohjeista naisjohtajille. Sandberg on huolissaan siitä, että naisten osuus yritysjohdossa ei näytä kasvavan millään keinoin. Hän on vakuuttunut siitä, että yhtenä syynä on stereotypiat, jotka estävät naisten etenemisen johtotehtävien tikapuilla. Hän kannustaa naisjohtajia rohkeammin ottamaan paikkansa eturivissä. Tämä ohje pätee myös Suomessa.

Tein helmikuussa suomalaisille naisjohtajille ja –päälliköille kohdennetun kyselyn teemalla ”lasikattoja vai miinakenttiä”. Tutkimuksen johtopäätökset ovat yhteneväiset amerikkalaisen kollegan havaintojen kanssa. Tutkimuksen lähtökohtana oli huoleni naisten etenemisen esteistä ja tieto siitä, että naisten pätevyyden riittämättömyys ei ole enää pitävä selitys johtaja-ammatin miesdominanssille. Joku muu asia estää naisten nimitykset yritysten ylimpään johtoon.

Tutkimukseen osallistui yli 600 vastaajaa. Näistä 75 % totesi, että pätemättömyydestä ei ole kysymys, vaan lasikaton konkreettisesta olemassaolosta. Myyttiä naisjohtajien pätemättömyydestä pitävät yllä enää ne naiset tai miehet, jotka kokevat oman paikkansa olevan uhattuna tai jotka pelon tai häpeän vuoksi eivät uskalla puhua asiasta sen oikealla nimellä.

Tuloksista käy ilmi, että mitä isompi yritys, sitä epämääräisemmin johtotehtäviin vaadittavia pätevyyskriteerejä on ylipäänsä määritelty. Myös valintaprosesseissa on sitä enemmän ongelmia, mitä suuremmasta yrityksestä puhutaan. On aika kätevää pitää kriteerit piilossa ja valintaprosessi sellaisena, että siihen eivät halukkaat voi itse ilmoittautua ja sitten todeta ”että riittävän pätevää naista ei vieläkään löytynyt”.

Lue koko artikkeli tästä

Kategoriat: 2013 Uusi Suomi -blogit, Johtaminen ja päätöksenteko | Kommentit pois päältä artikkelissa Naisjohtajat: unohtakaa tikapuut, nouskaa kiipeilytelineeseen!

Käärmekeittoa poliitikoille ja hyviä päätöksiä PK-sektorille

Yritysten maksamasta yhteisöveron korkeasta tasosta on keskusteltu pitkään ja erityisesti suuryritysten kilpailukyvyn on väitetty kärsivän verotuksen vuoksi. Huoli on ilmeisesti kuitenkin aiheeton: Hesarin selvitysten mukaan suuryritykset käytännössä välttyvät yhteisöverolta, sillä toteutuneet yhteisöveroasteet ovat luokkaa 0 % – 2,8 %!  Kilpailukykypulmia on siis etsittävä jostain muualta.

Mikroyrittäjänä tiedän, että yrityksen kassaan tulevasta rahasta automaattisesti lähes puolet menee valtiolle: ensin arvonlisävero ja sen jälkeen neljännes voitosta. Lisäksi tietysti maksetaan kaikki palkkaennakot ja sotumaksut. Puhumattakaan yrittäjien superkalliista eläkevakuuttamisesta. Alvin vähennysoikeuskin on semantiikkaa aloilla, joissa liiketoiminta perustuu immateriaaliseen palvelutuotantoon.

Pienet yritykset eivät väistele veronmaksua, vaan kantavat kortensa kekoon vastuullisesti ja vielä investoivatkin Suomeen. Mikroyrittäjät ja PK-sektori ovat ylivoimaisesti tärkein työllistäjä ja verotulojen kerryttäjä Suomessa. Kannattaisiko veropäätöksiä ja muita rakenteellisia innovaatioita miettiä joskus ihan oikeasti näiden toimijoiden näkökulmasta hyvien veljien vastustuksesta huolimatta?

Lue koko artikkeli tästä

 

Kategoriat: Johtaminen ja päätöksenteko, Politiikka | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Käärmekeittoa poliitikoille ja hyviä päätöksiä PK-sektorille

Käärmekeittoa poliitikoille ja hyviä päätöksiä PK-sektorille

Yritysten maksamasta yhteisöveron korkeasta tasosta on keskusteltu pitkään ja erityisesti suuryritysten kilpailukyvyn on väitetty kärsivän verotuksen vuoksi. Huoli on ilmeisesti kuitenkin aiheeton: Hesarin selvitysten mukaan suuryritykset käytännössä välttyvät yhteisöverolta, sillä toteutuneet yhteisöveroasteet ovat luokkaa 0 % – 2,8 %! Kilpailukykypulmia on siis etsittävä jostain muualta.

Mikroyrittäjänä tiedän, että yrityksen kassaan tulevasta rahasta automaattisesti lähes puolet menee valtiolle: ensin arvonlisävero ja sen jälkeen neljännes voitosta. Lisäksi tietysti maksetaan kaikki palkkaennakot ja sotumaksut. Puhumattakaan yrittäjien superkalliista eläkevakuuttamisesta. Alvin vähennysoikeuskin on semantiikkaa aloilla, joissa liiketoiminta perustuu immateriaaliseen palvelutuotantoon.

Pienet yritykset eivät väistele veronmaksua, vaan kantavat kortensa kekoon vastuullisesti ja vielä investoivatkin Suomeen. Mikroyrittäjät ja PK-sektori ovat ylivoimaisesti tärkein työllistäjä ja verotulojen kerryttäjä Suomessa. Kannattaisiko veropäätöksiä ja muita rakenteellisia innovaatioita miettiä joskus ihan oikeasti näiden toimijoiden näkökulmasta hyvien veljien vastustuksesta huolimatta?

Yhteisöveroa kannattaa ehdottomasti alentaa, mutta ei sen vuoksi, että suuryritykset sitä tarvitsevat. Vaan sen vuoksi, että alhaisemman verokannan myötä PK-sektorille tulee ihan aidosti lisää kilpailukykyä ja mahdollisuuksia investoida kasvuun. Yrittämiseen houkuttelevan verotason rahoitus on helppo juttu: Varmistetaan lainsäädännöllä, että suuryritykset ja muut veropakolaiset maksavat vähintään saman verran veroa kun pienemmilläkin resursseilla toimivat. Jos saamme nykyisen 0 – 2,8 %:n tason nostetuksi edes muutamia prosenttiyksiköitä korkeammalle, niin siitä syntyvällä verokertymällä voidaan rahoittaa PK-sektorin ja paikallisesti vastuullista liiketoimintaa harjoittavien yritysten veroalennuksia tuntuvasti. Huomionarvoista on, että tässäkään tilanteessa suuryritykset eivät olisi vielä lähelläkään nykyistä 24,5 %:n veroastetta.

Toinen mahdollinen rahoituslähde on säätää laki, jonka mukaan konserniavustuksia voi tehdä vain tulos verojen jälkeen – tilanteessa. Eli kukin yritys maksaa ensin verot omasta voitostaan ja sen jälkeen jääviä verotettuja varoja voi käyttää konserniavustusten muodossa.

Poliitikot ovat paljon vartijoina, kun tekevät päätöksiä milloin euroasioista, milloin veroprosenteista. Talouden noususuhdanteen aikana yritykset loivat tulevaisuutta ja poliitikot peesasivat. Poliittisten päätösten merkitys oli markkinavoimien toimia vähäisempi. Nyt on tilanne toinen: markkinavoimat ovat menettäneet puheenjohtajanuijan ja olemme riippuvaisia poliittisesta päätöksenteosta. Ongelma on siinä, että poliitikot perustelevat päätöksiään yhteiskunnallisin sanakääntein, kun taas yritykset (mukaan lukien pankit) tekevät vain ja ainoastaan bisnespäätöksiä.

Esimerkiksi 10.9. TEM:n ja UM:n järjestämässä Team Finland – PK-yrittäjien kansainvälistymispäivässä Nordean edustaja sanoi seuraavaa: ”Yritysrahoitus on aina liiketoimintaa.” Niinhän se luonnollisestikin on, mutta se olisi hyvä ottaa myös todesta, kun päätetään yrityksiä ja kansalaisia koskettavista isoista taloudellisista reunaehdoista. Bisnespäätöksiin on vaikutettava lainsäädännöllä. Poliitikoille pitäisi tarjoilla aimo annos käärmekeittoa, jotta he pärjäävät samassa pelipöydässä suuryritysten ja pankkien kanssa. Näissä pöydissä ratkaistaan Suomen tulevaisuus.

***

Blogi on julkaistu Uusi Suomi Puheenvuoro -palstalla 14.9.2012.

Kategoriat: 2012 Uusi Suomi -blogit, Johtaminen ja päätöksenteko, Politiikka, Talous ja bisnes | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Käärmekeittoa poliitikoille ja hyviä päätöksiä PK-sektorille