Terrafame – kallista Keskustan Siltarumpupolitiikkaa?

Trafigura pelaa sököä saletista. Peliä rahoittavat veronmaksajat maksavat kiltisti ilman oikeutta saada riittävää tietoa sopimuksen yksityiskohdista. Informaatio on puutteellista jopa siinä määrin, että tiedotteet vaikuttavat tarkoitushakuiselta propagandalta. Onko Terrafamen omistusjärjestelyiden uutisoinnissa syyllistytty jopa vaihtoehtoisen totuuden kertomiseen?

Talvivaara, nykyinen Terrafame, on piinannut taloudellisesti ja järkyttänyt ekologisesti suomalaisia jo pitkän aikaa. Helmikuussa meille kerrottiin ilouutisena, että Terrafamelle on löytynyt uusi omistaja, joka ajaa tummat pilvet taivaalta pois. Ministeri Lintilän (kesk) mukaan on aika tästä eteenpäin toivontäyteistä. Asiaan tutustuttuani toivon tilalle tuli epätoivo: Miten ihmeessä on taas onnistuttu tekemään suomalaisten kannalta näin surkea sopimus?

Kolme syytä epätoivoon:

  1. Rahoitusjärjestelyssä on strateginen moka, joka tulee suomalaisille kalliiksi.
  2. Yhtiön arvonmäärityksessä on epäselvyyksiä.
  3. Päätösvalta murenee.

Rahoitusjärjestelyssä on strateginen moka, joka tulee suomalaisille kalliiksi

Yhtiön tiedotteessa sanottiin, että Terrafame on sopinut 250 miljoonan euron rahoitusjärjestelystä. Tiedotteessa kutsutaan Trafiguraa, Sampoa ja Terrafame Groupia ”kanssasijoittajiksi”. Tässä kuitenkin kävi ihan kuten Guggenheimissa, että yksityiseksi pääomaksi mainostettu sijoitus onkin lähinnä lainan antamista ilman mitään riskiä.

Rahoitusjärjestely on totta, mutta mielikuva vahvasta ulkopuolisesta pääomaruiskeesta ja sen kautta innostuneesta sitoutumisesta yhtiöön, on virheellinen. 250 miljoonan euron potista vain Trafiguran lupaama 75 miljoonaa euroa on ulkopuolisen tuomaa uutta omaa pääomaa. Pääomasijoituksen lisäksi Trafiguran kautta tulee lainarahaa 75 miljoonaa euroa. Loput rahoitusjärjestelystä saadaan Terrafame Groupin (valtio omistaa) itsensä lainoittamana 25+50 miljoonaa ja Sammon lainarahoituksesta 25 miljoonaa euroa.

Rahoituskuviossa on mukana Trafigura ja sen konserniin kuuluva Galena –sijoitusrahasto. Mielestäni on strateginen moka ottaa nämä toimijat mukaan Terrafamen omistajiksi ja lainoittajiksi. Rahoitusta markkinoidaan merkittävänä tekona, vaikka saatava 75 miljoonaa euroa on vain 0,14 % Suomen valtion budjetista. Mittakaavavirhe on putkahtanut päätöksentekoon jälleen kerran. Lieneekö syynä vaalivuosi ja poliittinen pakko saada aikaan hyvältä näyttävä ratkaisu?

Olisi varmasti paljon halvempaa laittaa tuo sama summa valtion omasta budjetista. Nyt menetämme päätösvaltaa ja luovumme tulevaisuuden tuotoista Trafiguran hyväksi. Lisäksi valtio kantaa käytännössä kaiken Terrafameen liittyvän riskin. Sijoittaja ei ota mitään riskiä sijoitukselleen, mutta on onnistunut neuvottelemaan itselleen järjestelystä melkoisen hyödyn.

Jo pelkästään Panama-papereiden paljastusten valossa tästä yhteistyöstä olisi pitänyt kieltäytyä. Viimeistään yhteistyöstä olisi pitänyt vetäytyä, kun sopimuksen ehdot tulivat selville.

Meille kansalaisille ei ole kerrottu sopimusten yksityiskohtia, mutta jo esimerkiksi seuraavat tiedossa olevat seikat nostavat kulmakarvoja:

  • Mitä osakassopimuksessa on sovittu?
  • Miksi Trafiguralle on annettu Tuotesopimuksen myötä yksinoikeus tuotannon ostoon seuraavien 7 vuoden ajan? Mitä on sovittu tuotteiden hintakehityksestä ja muista ehdoista? Asiaa on markkinoitu huippudiilinä, kun tuotteille on varma ostaja. Varjopuolena on se, että sopimus estää myymästä kenellekään muulle.
  • Miksi Terrafame Groupin antama rahoitus otetaan Trafiguran kautta? Paljonko maksamme heille korkoa ja muita kuluja tästä lainasta?
  • Miksi lainaehtoja ei ole julkistettu? On sovittu, että Trafigura voi merkitä yhtiön osakkeita lainapääomalla ja koroilla. Mitkä ovat merkinnän ehdot?
  • Kuinka suureksi Trafiguran omistusosuus voi kasvaa? Miten turvataan Terrafame Groupin (valtion) omistuksen säilyminen, kun sen lisäsijoituksiin ei ilmeisesti liity oikeutta omistusosuuden kasvattamiseen?

 

Yhtiön arvonmäärityksessä on epäselvyyksiä

Yhtiön arvonmäärityksessä on kaksi isoa epäkohtaa:

  • Arvostuksen perustana on alle puolet valtion kaivokseen syytämästä rahamäärästä.
  • Yhtiön arvoon ei ole otettu huomioon mitään tulevaisuuden tuotto-odotuksia.

Käsitykseni mukaan Terrafamen arvo on määritelty merkittävästi liian alhaiseksi. Liian alhainen yrityksen arvo tuottaa myyjälle (valtio) menetyksiä ja ostajalle (Trafigura) hyötyä. Trafiguran riskiä on pienennetty ja toisaalta ansaintamahdollisuutta on maksimoitu arvostuskäytännön avulla.

Kauppojen yhteydessä päätettiin Terrafamen arvoksi 381,8 miljoonaa euroa ja tätä summaa siis käytetään, kun määritellään omistusosuuksia osakkaiden kesken. Meitä kansalaisia pohdituttaa se, kuinka hyvä diili tässä on oikein tehty. Asiasta keskusteltiin A-studiossa 15.2.2017. Siellä Terrafame Gropin toimitusjohtaja ja Terrafamen hallituksen jäsen Matti Hietanen sanoi seuraavaa:

”Terrafamen arvo on sovittu varsin hyvälle tasolle. Eli yhtiön arvo on 381,8 miljoonaa euroa. Se on sama rahasumma, jonka Suomen valtio on Terra Groupin kautta laittanut rahaa Terrafameen.”

Fakta on, että valtio on Terrafame Groupin kautta pääomittanut Terrafamea tuolla summalla. On kuitenkin hyvin epäeettistä jättää kertomatta, että kokonaisuutena valtion syytämä rahamäärä Talvivaaraan ja Terrafameen on tähän mennessä jo yli 800 miljoonaa euroa.

Terrafame Group ja Terrafame menevät suloisesti sekaisin tavallisen kansalaisen mielessä. Kokonaisuus vääristyy olennaisesti, kun laskelmista puuttuu täysin Terrafamen juridiselle edeltäjälle, eli Talvivaaralle ja sen konkurssipesälle, annetut varat. Niitä ei huomioida laskelmissa, eikä näitä satoja miljoonia euroja muistella enää edes puheissa.

 

Pari sanaa tulevaisuudesta

Haastattelun lopuksi Matti Hietanen sanoi yhtiön tulevaisuuden näyttävän erittäin hyvältä. Tästä huolimatta Terrafamen arvoon ei kuitenkaan sisällytetty sopimushetkellä mitään tulevaisuuden tuotto-odotuksista. Joko arvostusperiaatteet ovat pielessä tai sitten julkisuuteen kerrotut tulevaisuuden näkymät eivät pidäkään paikkaansa.

Terrafamen julkaiseman osavuosikatsauksen (Q4 2016) mukaan tulevaisuuden odotukset ovat positiiviset: kysyntä on kasvussa, tuotteiden hinta on noussut ja tuotantoennätyksiä tehdään, tuotantoprosessit toimivat suunniteltua paremmin ja vesitase on kunnossa. On päivänselvää, että positiiviselta näyttävällä tulevaisuudella pitää olla yrityksen arvoa nostava vaikutus. Veronmaksajana minua kiinnostaa kovasti se, miksi tuotto-odotuksia ei huomioitu yrityksen arvonmäärityksessä.

 

Päätösvalta murenee

Terrafamen hallituksessa on 6 jäsentä. Julkisuuteen annettujen tietojen mukaan Trafiguralla ja Galenalla on oikeus nimittää kaksi hallituksen jäsentä. Eli annoimme ulkopuoliselle sijoittajalle 15,5 %:n omistusosuudella 33 % päätösvaltaa. Epäsuhta on todellisuudessa vielä rajumpi, jos Trafiguran tekemä sijoitus suhteutetaan kokonaisrahoituksen mukaisiin vastuisiin.

Näiden pohdintojen valossa herää kysymys:

Eivätkö poliitikot ja heitä avustavat virkamiehet todellakaan ymmärrä liiketoiminnan logiikkaa, yhtiöiden arvostusten periaatteita ja sopimusten vaikutuksia, kun eivät onnistu pitämään puoliaan neuvotteluissa paremmin?

Toinen skenaario on, että poliittinen paine ja lähestyvät vaalit ohittivat kansakunnan edun, kun pääministeri ja elinkeinoministeri ajoivat sopimukset maaliin. Huolestuttavaa tässä on se, että ainakin oman käsitykseni mukaan faktoja on kaunisteltu, eikä koko totuus tule asianmukaisesti ilmi.

Tilanteen arviointia hämärtää se, että tavoitteena mainittu työpaikkojen turvaaminen on sinänsä hyväksyttävä tavoite: totta kai tehdään kaikki mahdollinen, jotta työllisyys kehittyy myönteisesti. Mutta siltarumpupolitiikka on tässä tapauksessa saanut aivan uudet mittasuhteet. Vuonna 2015 laskettiin, että Talvivaara maksoi veronmaksajille 11 miljoonaa euroa kuukaudessa. Nyt luku on suurempi. 11 miljoonalla oltaisiin voitu työllistää yli 3000 henkeä kuukaudessa (oletus palkka + sos.kulut 3500€/hlö/kk). Vertailun vuoksi todettakoon, että kaivos työllistää suoraan sekä välillisesti yhteensä noin 1200 henkilöä. Eli aluepolitiikkaa tehdään melkoisella panostuksella ja kauniilla kuorrutuksella.

Saa nähdä, miten kortit jakautuvat seuraavassa jaossa ja kuinka suureksi potti kasvaa.

***
Artikkeli on julkaistu Uusi Suomi Puheenvuoro -palstalla 18.2.2017.

www.isoaho.net
#tolkunpolitiikkaa helsinkiläisten puolesta

Tietoja Minna Isoaho

Minna Isoaho strategiakonsultti ja johtamisen sparraaja.
Kategoria(t): 2017 Uusi Suomi -blogit, Johtaminen ja päätöksenteko, Politiikka, Yhteiskunta Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.