Yrittäjät eivät kelpaa S-Pankin asiakkaiksi

Mielestäni S-ryhmä on tehnyt ja tekee merkittävää työtä suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi ja pystyssä pitämiseksi. Yli vuosisataisen historiansa aikana se on tuonut hyviä palveluita kaikkien ulottuville ja ollut tärkeä osa hyvinvoinnin rakentajana.

Osuustoiminnan tärkein kilpailukyky on arvojohtaminen. Osuustoiminnan periaatteisiin kuuluu vahvasti se, että osuuskunnat osallistuvat yhteisönsä kehittämiseen. Eettisiin arvoihin kuuluu rehellisyys ja yhteiskunnallinen vastuu.

Osuustoiminnan on tietenkin oltava voitollista, jotta se on kestävällä pohjalla. Sen ei kuitenkaan tarvitse saavuttaa suurinta mahdollista voittoa, vaan ideana on pitää tasapaino hyvän liiketoiminnan ja ympäröivän yhteisön saaman hyödyn välillä. Sen ei myöskään kuulu tavoitella voittoa hinnalla millä hyvänsä. Jos se unohtaa yhteiskunnallisen vastuunsa, se voi irrottautua osuustoiminnallisilta juuriltaan ja listautua vaikka pörssiin.

ARVOJOHTAMISESTA LIPSUTAAN S-RYHMÄSSÄ

Nyt on merkkejä siitä, että arvojohtamisesta lipsutaan S-ryhmässä, sillä yhteiskunnallinen vastuu nöyrtyy markkinahulinan edessä.

S-Pankki perustettiin vuonna 2006 säästökassatoiminnan jatkajaksi ja vaikka se toimii omana yhtiönään, on sillä hyvin tiukka kytkös osuustoimintaan. Aluksi oli ymmärrettävää, että S-Pankin asiakkaiksi otettiin vain yksityishenkilöitä, mutta myöhemmin toiminta on laajentunut ja asiakkaiksi otetaan nykyään myös yrityksiä.

Mutta ei ihan kaikkia. Itse asiassa yli 90 % suomalaisista yrityksistä on sellaisia, joita S-Pankki ei kelpuuta asiakkaikseen. Otin pankkiin yhteyttä avatakseni yritykselleni tilin, mutta huomasin sen olevan mahdotonta. Minulle kerrottiin, että asiakkaiksi pääsevät vain sellaiset yritykset, joiden liikevaihto on yli 0,5 miljoonaa euroa.

Suomessa on 284.000 yritystä. Näistä 90 % on 1-4 henkilöä työllistäviä minimikroyrityksiä. Tämä joukko kasvaa koko ajan ja juuri näihin yrityksiin on jo vuosikausien ajan syntynyt uusia työpaikkoja. S-Pankin asiakkaakseen kelpuuttamat suuret yritykset puolestaan irtisanovat minkä ehtivät.

Minimikroyrityksissä liikevaihto jää usein alle vaaditun puolen miljoonan euron, mutta nämä yritykset tekevät tärkeää työtä yhteiskunnan rakentajina. Onkin aika outoa, ettei niille ole tilaa S-Pankissa. Jotenkin tuntuisi luonnolliselta, että vaikkapa yksinyrittäjä, joka on tyytyväinen asiakasomistaja, voisi hoitaa myös yrityksensä asiat luotettavana pitämänsä pankin kautta. Mutta ei onnistu.

PIENET YRITYKSET EIVÄT KELPAA ASIAKKAIKSI

Kysyin perusteluja tälle ilmeisen strategiselle päätökselle, mutta niitä ei kerrottu. Asiakaspalvelijoilla ei ollut työkaluja antaa asiasta lisäinfoa. Ei ihme, sillä vastaushan on oikeasti, että S-Pankki ei pidä näitä pieniä yrityksiä riittävän hyvinä asiakkaina. Ja koska arvojohtamisessa on lipsuttu ja voittoa tahkotaan hinnalla millä hyvänsä, on tähän tilanteeseen jouduttu.

S-Pankin toimitusjohtaja Pekka Ylihurula kertoo Twitter-tilillään, että S-Pankin tavoitteena on rakentaa Suomen paras digitaalinen palvelukokemus ja tuottaa ylivoimaista helppoutta ja hyötyä. Tästä helppoudesta ja hyödystä olisin itsekin halunnut päästä osalliseksi ja sen vuoksi kysyin häneltä ”Miksi S-Pankki ei ota pienyrityksiä asiakkaiksi? Miksi liikevaihdon on oltava >0,5 milj.euroa, jotta voi avata tilin?”

Ensin Ylihurula tyytyi vain peukuttamaan kysymystäni ehkä ajatellen, että unohtaisin sen. Toistin kysymyksen pari kertaa ja lopulta sain häneltä seuraavan vastauksen:

”Kiitos kysymästä. S-Pankin palvelut pääasiassa S-ryhmän asiakasomistajille. 3 milj. henkilöasiakasta, resurssit, potentiaali siinä.”

Mitä ihmettä. Vastuullisesta johtamisesta lipsutaan yhä enemmän. Ei vastata kysymykseen, vaan selitellään jotain ihan muuta. Totta kai tiedän, että pääpaino on asiakasomistajien palvelemisessa. Sitä en kysynyt. Tiesin, että pankilla on myös yritysasiakkaita ja kysyin, miksi pienet yritykset eivät kelpaa asiakkaiksi.

Odotan edelleen vastausta esittämääni kysymykseen.

VASTUULLINEN TOIMINTA ON HARVINAISTA

Vastausta odotellessa voi vielä pohtia asian laajempaa yhteiskunnallista merkitystä: On kovin yleistä, että oman työn tuloksista ei kanneta vastuuta. On myös kovin yleistä, että esitettyihin kysymyksiin ei vastata ja jos vastataan, niin puhutaan asian vierestä.

Vastuullisella johtajalla on pokkaa kertoa perustelut päätöksilleen. Päätökset voivat olla hyvinkin radikaaleja ja sellaisia, että ne eivät kaikkia miellytä, mutta ne on perusteltava.

Jokaisella on vastuu työstään. Viime päivinä on luettu taksinkuljettajasta, joka ei kertonut kuljetustilanteessa tapahtuneesta haaverista. Lopputuloksena vakavia terveydellisiä haittoja kuljetettavalle. Olemme kuulleet myös ministeriön rahanjakopäätöksestä, jonka taustoista annettiin kansalaisille selvästi väärä mielikuva. Ja tässä blogissa on kerrottu asiakaslinjauksesta, jota ei haluta perustella.

Vastaavia esimerkkejä on runsaasti. Ei ihme, että Suomea ei saada jaloilleen. Ainakin itse pyrin tunnistamaa vastuuttoman johtamisen ja vastuuttoman toiminnan tilanteita ja teen ne näkyviksi. Jokaisen on kannettava työhönsä liittyvä vastuu.

TAKAISIN S-RYHMÄÄN

1990-luvun alussa S-ryhmä oli taloudellisessa ahdingossa ja uhkana oli toiminnan alasajo. Kriisin keskellä palattiin osuustoiminnan perimmäisten arvojen äärelle ja saatiin toiminta pelastettua.

S-Pankki Oy on osuuskauppojen, SOK:n ja LähiTapiolan omistama kauppapankki. Sillä on luonnollisestikin hallitus, joka tekee yhtiötä koskevat päätökset. Hallituksen jäsenet vastaavat niin strategisista asiakaslinjauksista kuin operatiivisesta tuloksesta.

Kun toimitaan osuuskauppaperheessä, niin ideologian mukaisesti strategista ohjausvaltaa on kuitenkin myös asiakasomistajilla. Osuustoiminnan luonteeseen kuuluu se, että jäsenet päättävät toiminnan suunnasta. On mielenkiintoista seurata, miten esimerkiksi osuuskauppojen vaaleilla valitut edustajistot työtänsä tekevät. Vaikuttavatko he omistajastrategisilla linjauksillaan siihen, miten S-Pankki toimii, vai nyökyttelevätkö he leimasimen roolissa pankin tuloskatsauksille? Miettivätkö he osuustoiminnan arvopohjaa ja testaavatko he toiminnan todellisuutta näitä arvoja vastaan?

***

Blogi on julkaistu Uusi Suomi Puheenvuoro -palstalla 16.10.2016.

Pääset lukemaan kaikki Uusi Suomi -blogini tästä linkistä

Tietoja Minna Isoaho

Minna Isoaho strategiakonsultti ja johtamisen sparraaja.
Kategoria(t): 2016 Uusi Suomi -blogit, Johtaminen ja päätöksenteko, Yhteiskunta Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.