Tiheitä elämyksiä vai hyvinvointia palveluna?

Tämän tästä valitetaan, että hyvinvointiyhteiskunta on uhattuna. Kritiikistä huolimatta kukaan ei määrittele mitä hyvinvointiyhteiskunta tarkoittaa ja mitä ollaan menettämässä. Faktana esitetään, että pahoinvointia aiheuttaa joko hallitus, työelämä tai Puolue. On kätevää, kun voi taivastella muiden luokattomia päätöksiä eikä tarvitse katsoa omaan peiliin. Voi jatkaa haaleassa vedessä seisoskelua ja huutaa hyvinvointipalveluiden perään.

Monocle –lehden mukaan Helsinki on sijalla 12. kun kisaillaan, mikä on maailman paras kaupunki asua. Muutenkin Suomea pidetään kilpailukykyisenä maana. Silti talous junnaa paikallaan. Ainoa, mikä kasvaa on tulonsiirtojen osuus BKT:stä. Yhtälö on huono, koska rahakirstu on tyhjä.

Tuhoutuuko hyvinvointiyhteiskunta?

Nykysysteemi, jossa vastuu kansalaisten pärjäämisestä on sysätty valtiolle ja edelleen kunnille, ei toimi. Hyvinvoinnin rakenteita on lisättävä perheiden, verkostojen ja työn ympärille. Yksilön vastuuta omasta pärjäämisestä on tuettava. Hyvinvointi ei voi olla julkinen palvelu. Se on kokemus omasta elämästä.

Valtion ja kuntien rooliin kuuluvat työllisyyteen, kansanterveyteen, turvallisuuteen ja toimeentuloon liittyvät asiat. Jokaisen omalla vastuulla on yksilötasoisen hyvinvoinnin tekijät kuten elämänpiirin laajuus, mielekäs tekeminen ja onnellisuus. Onnellisuus on hyvinvoinnin perusta. Tutkimuksen mukaan onnelliset ihmiset arvostavat pieniä, toistuvia asioita. Onnettomat ihmiset syttyvät vasta voimallisista, harvoin koettavista kokemuksista. Uskon, että omassa elämässä kannattaa tavoitella tiheitä elämyksiä ja jättää väkevien kokemusten odottelu vähemmälle.

Tiheitä elämyksiä

Mielikuvani pitkistä terveydenhuollon jonoista ja tahmeasta palvelusta romuttui viime viikolla: Otin yhteyttä terveyskeskukseen saadakseni jäykkäkouristusrokotteen. Järkytys oli suuri, kun soittopyyntööni vastattiin välittömästi ja sain rokotusajan seuraavalle päivälle. Eikä maksanut mitään. Hyvinvoinnin terveydellinen kivijalka on tukevasti paikallaan.

Helsinkiläisten pärjääminen on tärkeää koko maan menestykselle. Onkin mahtavaa, että kaupunkimme tarjoaa huikeita puitteita myös henkiselle hyvinvoinnille. Töölön uusi kirjasto satupihoineen, ompelukoneineen ja pelihuoneineen antaa mahdollisuuden mielekkäälle tekemiselle. Muissa kirjastoissa voimme nauttia Urban Office kaupunkitoimistoista, kaupunkiverstaasta tai vaikkapa osallistua Etanainfoon. Keskustakirjastosta tulee huikea olohuone. Tiheitä elämyksiä on tarjolla ilmaiseksi myös kaupunginmuseossa Aleksanterinkadulla. Se on museo, mutta se on paljon muutakin: tunnelmaa, tekemistä ja kohtaamista.

Kirjastot ja museot ovat vain esimerkkejä kaikkien ulottuvilla olevista voimaantumisen paikoista Helsingissä. Niitä on lisää: tapahtumia, koulutusta, liikuntaa ja näyttelyitä. Tätä kirjoittaessani kuuntelin uutisista, kun japanilaiset turistit intoa puhkuen sauvakävelivät Keskuspuistossa. Haastateltu henkilö toivoi ”voi kun saisin sauvakävellä vielä yhden ylimääräisen lenkin”!

Koska olet viimeksi käynyt kävelyllä Keskuspuistossa? Annetaan valtion ja kuntien hoitaa hyvinvoinnin rakenteet kuntoon ja pidetään itse huoli omasta hyvinvoinnista. Aloitetaan vaikka onnellisuudesta. Onnellisuutta on se, että lopettaa itsensä vertaamisen muihin ja tekee itselle mielekkäitä asioita.

***

Tämä kolumni on julkaistu Puoli Kaupunkia -lehdessä 1.9.2016.

Tietoja Minna Isoaho

Minna Isoaho strategiakonsultti ja johtamisen sparraaja.
Kategoria(t): Helsinki, Politiikka, Puoli Kaupunkia -kolumnit, Yhteiskunta Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.