Kaupungeissa on liian vähän apteekkeja. Miksi Fimea ei reagoi asiaan?

Täysin apteekkitoimialan ulkopuolisena henkilönä en voi lakata ihmettelemästä Suomen lääkehuollon johtamiseen liittyviä epäkohtia.

Muutama kuukausi sitten ryhdyin selvittämään apteekkialan sääntelyn takana olevia taustoja ja periaatteita.  Huomasin, että monet alan rakennemuutokseen tähtäävät ehdotukset oli vuosien varrella tyrmätty kerta toisensa jälkeen. Halusin ymmärtää, miksi apteekkialaa ei voitaisi kehittää ympäröivän yhteiskunnan mukana. Olen julkaissut selvitystyöni tuloksia laajasti Uusi Suomi Puheenvuoro –palstalla.

Johtopäätökseni on, että nykyisellä apteekkijärjestelmällä järjestetään pienelle eliitille merkittäviä taloudellisia etuja, vaikka julkisesti sanotaan että suljetulla systeemillä turvataan lääkehuolto ja varmistetaan lääketurvallisuuden toteutuminen. Käsitykseni mukaan nykyisen kaltainen järjestelmä ei toimi kansalaisten ja apteekkien asiakkaiden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.  On täysin selvää, että toiminimipohjaisesti toteutettu pienen etuoikeutetun ryhmän pyörittämä bisnes ei ole nyky-yhteiskunnassa ainoa oikea tapa järjestää tarkoituksenmukainen lääkejakelu.

Mitä pidemmälle selvitystyöni on edennyt, sitä kummallisempia käänteitä on tullut vastaan: olen törmännyt mm. propagandaan, trollaukseen, puhumattomuuteen ja viranomaistietojen salaamiseen.

lue koko artikkeli tästä

 

Tietoja Minna Isoaho

Minna Isoaho strategiakonsultti ja johtamisen sparraaja.
Kategoria(t): 2016 Uusi Suomi -blogit, Apteekkireformi, Politiikka Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.