Kansanedustajille tehdyn kyselyn mukaan apteekkien määrää voitaisiin lisätä

Apteekkitoimialan vapautuskeskustelu on ollut tunteita herättävä puheenaihe jo useiden kuukausien ajan. Viime viikolla järjestetyssä Suomi Areenan Apteekkipaneelissa keskustelu kuumeni uudelle tasolle: Apteekkariliiton varapuheenjohtaja ei kestänyt kuulla toimialaa koskevaa kritiikkiä, vaan suojautui muiden puheilta sateenvarjon avulla ja turvautui alatyyliin omissa kommenteissaan.

Apteekkariliitto on apteekkareiden edunvalvoja ja se on uuden tilanteen edessä, kun vapautusvaatimukset eivät ota laantuakseen. Toimialan käytäntöjen uudistamista on vaadittu tasaisin väliajoin useiden vuosikymmenten aikana, mutta koskaan siinä ei ole onnistuttu. Perinteisesti keskustelu on kerta toisensa jälkeen tyrehtynyt siihen, että toimialalta on väitetty lääketurvallisuuden ja lääkkeiden saatavuuden edellyttävän täsmälleen sitä toimintamallia, jota parhaillaan noudatetaan. Ja päättäjät ovat uskoneet. Valvottavasta on tullut valvoja, joka kertoo päättäjille oikeat vastaukset.

Apteekkitoiminnan rakenteiden uudistaminen on kiinni poliittisesta päätöksenteosta. Eduskunnalla ja hallituksella on siinä merkittävä rooli, sillä kansanedustajat päättävät lainsäädännöstä ja ministeriöiden virkamiehille annetaan poliittista ohjausta ministereiden toimesta. Apteekkialan lobbauskoneisto on tähän asti onnistunut estämään apteekkilupakäytännön uudistamisen. Se on myös onnistunut ohjaamaan lainsäädäntöön vietyjä hinnoittelukäytäntöjä haluamallaan tavalla. Mutta mikä on tilanne nyt?

lue koko artikkeli tästä

 

Tietoja Minna Isoaho

Minna Isoaho strategiakonsultti ja johtamisen sparraaja.
Kategoria(t): 2016 Uusi Suomi -blogit, Apteekkireformi, Politiikka Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.