Tankerot, videoteekit ja kabaré osana osuuskaupan historiaa

Osuuskauppa on hyödyntänyt monitoimialaisuuttaan usein historiansa aikana. Aina, kun jollain toimialalla on ollut taloudellisesti vaikeaa, joku muu ala on kannatellut eteenpäin.

HOK-Elanto tunnetaan ehkä laajimmin päivittäistavarakaupastaan. Mutta sen toiminnassa on perinteisesti ollut iso rooli myös ravintolaliiketoiminnalla.

1970-luvulla silloisella HOK:lla oli merkittäviä ongelmia päivittäistavarakaupan kannattavuuden kanssa. Ei ollutkaan ihme, että tuolloin päätettiin panostaa ravintolatoiminnan kehittämiseen. Vuosikymmenen loppupuolella HOK:lla oli noin 30 ravintolaa, joita oli laitettu kuntoon kannattavuus- ja kilpailukykymielessä.

HOK tunnettiin etenkin etnisistä ravintoloistaan, kuten gruusialaisesta, venäläisestä ja turkkilaisesta ravintolasta. 1970-luvulla panostettiin myös ketjuravintoloihin. Krouvit, Tankerot ja Wienerwaldit tulivat helsinkiläisille tutuiksi. HOK:n ravintoloissa ruuan lisäksi pidettiin tärkeänä tunnelmaan sopivan ohjelman järjestämistä.

Ohjelmatarjonnalla merkittävä rooli

Esimerkiksi turkkilaisessa ravintolassa ohjelmaan kuului napatanssi, Ravintola Seurasaaressa pyöri sambakoulu ja Wienerwaldissa viihdyttämisestä huolehti nahkahousuorkesteri. Kansainvälisiäkin artisteja nähtiin osuuskaupan ylläpitämissä ravintoloissa. Merihotellissa tehtiin kansallista historiaa, kun vetonaulaksi hankittiin Suomen ensimmäiset videolaitteet. Niitä kutsuttiin nimellä ”videoteekki”. HOK tuotatti lentoteitse kerran viikossa Iso-Britanniasta videonauhan, joka sisälsi pari tuntia ”maailman parhaimpien jytäbändien rautaista menoa”.

Videoteekki oli aikansa digitalisaation tulos, sillä videoteekin käytön laajentumisen seurauksena yökerhoissa ei enää tarvittu dj-palveluita. Kuten tiedämme, tämäkin asia on taas kokenut uuden murroksen ja uutta historiaa voidaan tältäkin osin kirjoittaa.

Elannon ravintoloilla on niilläkin mielenkiintoisia vaiheita kerrottavanaan. Samaisella 1970-luvulla Elanto panosti viihteelliseen ravintolaelämykseen erityisesti Kappelissa ja Fenniassa. Puputytöt, kabareet ja pahennusta herättäneet Yötanssit saivat kukin oman lukunsa ravintolaliiketoiminnan historiaan.

Osuuskauppa on monessa tilanteessa ollut edelläkävijä alallaan. Tähän loppuun vielä yksi esimerkki ennakkoluulottomuudesta kehittää palveluita asiakkaiden tarpeiden mukaan: 1980-luvulla uudistettiin hotelli Presidentti ja sen myötä avattiin Suomen ensimmäinen paistipöytä, carvery, josta asiakas sai itse leikata haluamansa palan lihaa.

HOK:n ja Elannon tekemät panostukset ravintolaliiketoiminnan kehittämiseen 1970- ja 1980- luvuilla olivat kannattavia. Tuottoisaa ravintolabisnestä pyöritettiin lähes nollakatteisen, mutta sosiaalisesti tärkeän  työmaaruokailun ohella ja osuuskaupat olivat Helsingin maineikkaimpia ravintoloitsijoita. Tällä tiellä ne ovat edelleen.

***

Tässä artikkelissa olevat historiatiedot on otettu teoksesta: Kapinallinen kauppa (Kuisma, Komulainen, Siltala ja Keskisarja).

Tietoja Minna Isoaho

Minna Isoaho strategiakonsultti ja johtamisen sparraaja.
Kategoria(t): Yhteiskunta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.