Perunoita varastoitiin Uimastadionille ja Suomi voitti Ruotsin maaottelussa.

Suomen osuustoiminnan isänä pidetään Hannes Gebhardia, joka perusti Pellervo-seuran vuonna 1899. Pääkaupunkiseudulla toimivan HOK-Elannon historia  ulottuu Elannon perustamisvuoteen 1905. Kun taas HOK perustettiin kiivaan sisällissodan raunioille 1919. HOK:n ja Elannon fuusio toteutui vuonna 2004.

Pitkän historiansa aikana osuustoiminta on kokenut monta myötä- ja vastamäkeä. Toimintaympäristön muutokset ovat kerta toisensa jälkeen haastaneet osuuskauppaa toimintansa kehittämiseen. Kukin vuosikymmen vuorollaan on jättänyt jälkensä liiketoimintaan ja muuhunkin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Tässä muutama esimerkki osuuskaupan toiminnasta sota-ajalta ja sitä välittömästi seuranneiden vuosien varrelta (noin 1940 alkaen):

  • ”Osuuskunnat tukivat maan sotaponnisteluja. Ne antoivat valtiolle rahallista apua ja maksoivat palkkaa sotaan lähteneille työntekijöilleen. Rintamalla syötiin osuuskaupan  näkkileipää.”
  • ”Pulan ja sekasorron seurauksena rikollisuus kohosi pääkaupunkiseudulla ennennäkemättömiin mittasuhteisiin. Elanto joutui palkkaamaan vartiointiliikkeen  rauhoittamaan tilannetta.”
  • ”Ruuan säännöstelyä kiristettiin jatkosodan sytyttyä. HOK ja Elanto perustivat kalamyymälöitä, koska meren antimia sai kortitta ja kalaa käytettiin lihan korvikkeena.”
  • Pula-ajan johdosta ”HOK aloitti tuottoisan kanitarhan pyörittämisen ja vuokrasi perunoita varten Uimastadionin varastoksi.”
  • ”Ensimmäinen pikamyymälä avattiin 1951. Hiukan myöhemmin kuluttajien ulottuville tuotiin maitotölkit ja muovipussit. Käyttöön otettiin myös viimeinen myyntipäivä leipätuotteille.”

Perunoita siis varastoitiin Uimastadionille, mutta miten Suomi-Ruotsi -maaottelu liittyy osuustoimintaan?

Yhteistyön henkeä tarvittiin, kun sotakorvauksia maksettiin ja pula-ajan ongelmia ratkottiin. Vaikeudet olivat kansallisesti niin, merkittäviä, että yhteistyötä käynnisteltiin kaikilla elämän alueilla myös kansainvälisesti. Kaupankäynnin rinnalle nousi myös muita pohjoismaisia yhteistyöhankkeita: Osuustoimintanaiset, -kemistit ja -koulut esimerkkeinä uusista kehittämisfoorumeista.

Kansainvälinen yhteydenpito ulottui myös urheilun puolelle. Ensimmäiset pohjoismaiset osuustoimintaväen urheilukilpailut järjestettiin Tukholmassa vuonna 1946. Suomen joukkue voitti. Lajeina oli mm. jalkapallo, juoksu ja kuulantyöntö.

Pari vuotta myöhemmin Suomessa järjestetyissä kilpailuissa lajina oli mm. suunnistuskolmiottelu. Tällä kertaa Suomi koki karvaan tappion. Tappiosta sisuuntuneena osuusliikkeet päättivät panostaa aikaisempaa enemmän seuraaviin kilpailuihin. Kului taas pari vuotta ja Ruotsissa pidettyihin urheilukilpailuihin lähdettiin revanssi mielessä.

Panostus kannatti, sillä Suomen osuustoimintajoukkue oli jälleen kisojen paras. Joukkueeseen kuului mm. Tapio Rautavaara, joka oli OTK:n myllyn esimies ja sitä ennen hän oli palvellut Elannon vihannesvarastolla. Mylly- ja vihannesosaamista enemmän valinnassa oli varmasti painanut kuitenkin keihäänheiton kultamitali Lontoon olympialaisista.

En tiedä, olisiko osuustoimintaväen pohjoismaiselle urheilumaaottelulle tänä päivänä tilausta. Osuustoimintaan kuuluu luonnollisestikin kaupalliset ja taloudelliset toimintamuodot, mutta myös yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen on aina ollut osuustoiminnan agendalla. Liiketoiminta on saatu hyvin haltuun. Olisiko aika panostaa lisää yhteiskunnallisten teemojen käsittelylle? Kansalliset haasteet ovat vaikeuskertoimeltaan samaa tasoa kun sodan jälkeisessä Suomessa, joten varmaan jonkinlaista ”Rautavaaraa” taas tarvittaisiin Suomen nostamiseksi voittajajoukkueeksi.

***

HOK-Elannon edustajisto valitaan huhtikuussa. Edustajiston tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuskaupan palveluita kehitetään asiakasomistajien toiveiden mukaan. Olen ehdolla HOK-Elannon edustajistoon numerolla 309. Puhun sinun äänelläsi.

cropped-linkedIn_twitter_kansi.png

***

Lähteet:
– Kapinallinen kauppa. Helsingin Osuuskauppa Elanto 1905-2015 (Kuisma, Komulainen, Siltala, Keskisarja)
– Wikipedia

 

Tietoja Minna Isoaho

Minna Isoaho strategiakonsultti ja johtamisen sparraaja.
Kategoria(t): Yhteiskunta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.