Hylkeenpyyntikunnat olivat osuustoiminnan edeltäjiä

Suomalainen osuustoiminta perustuu yhteistoimintaan ja sillä on ollut merkittävä rooli ikivanhassa kansallisessa perinteessämme. Uskon, että osuustoiminnalla on suuri vastuu  myös tulevaisuudentekijänä.

Suomi on aina ollut pieni ja vähän syrjässä oleva maa. Menestyksemme ja huikea kehityksemme hyvinvointivaltioiden kärkeen perustuu yhdessä hiileen puhaltamiseen ja taloudelliseen yhteistoimintaan.

Osuustoimintaa on ollut Suomessa jo ennen maamme itsenäistymistä. Tätä edelsi kuitenkin monipuolinen erilaisten taloudellisten yhteenliittymien historia.

Tuotantoa edistävistä ja osuustoimintaa edeltäneistä varhaisista yhteistyömuodoista mainittakoon mm. seuraavat:

  • Jopa keskiaikaiset pato- ja kalastuskunnat, nuottakunnat, hylkeenpyyntikunnat, metsästysyhtiöt, kaskiyhtiöt ja järvenlaskuyhtiöt
  • 1400-luvulla yhteismyllyt, 1800-luvulla osuusmyllyt
  • 1650-luvulla talonpoikien osuussahat.

Elämme palveluyhteiskunnassa, mutta on niitä palveluja tarjottu jo ammoisina aikoinakin. Esimerkkinä paattilahkot: seitsemän talon asukkaat hankkivat yhdessä kirkkoveneen ja näin järjestivät paattilahkon jäsenille kyydin kirkonmenoja seuraamaan. Ja verotuksen asettamien velvoitteiden täyttämiseksi muodostettiin mm. tie-, silta- ja kyytilahkoja.

Historiasta tiedämme, että em. yhteistoiminta muodosti hyvin olennaisen osan ihmisten arkipäivän rutiineista. Mielenkiintoista on myös se, että samoista arjen teemoista puhumme vielä tänäkin päivänä. Ajatellaan vaikka esityksiä tie- ja ruuhkamaksuiksi – aihepiiri ei ole kovin kaukana tie- ja siltalahkoista.

Lahkolaitos edisti olennaisesti yksityisten taloutta ja kehitti yhteiskuntaa. Lahkolaitos kuitenkin rapautui toimintaympäristön muuttuessa ja Suomeen rantautui moderni osuustoiminta. Esimerkiksi HOK-Elannon historia alkaa vuodesta 1905, jolloin Elanto perustettiin. Yhteistoiminnan ja kehittämisen ideasta on kyse myös nykyisessä osuustoiminnassa -tosin tämän päivän maailmaan päivitettynä:

  • Osuuskaupassa tarjotaan tuotteita ja palveluita, joita osuuskaupan jäsenet haluavat ja tarvitsevat.
  • Toiminta on yhteiskunnallisesti vastuullista ja laajasti hyvinvointia edistävää.
  • Päätöksenteko perustuu aitoon kansanvaltaan.

HOK-Elanto on Suomen suurin osuuskauppa ja sen edustajisto valitaan huhtikuussa. Edustajiston tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuskaupan palveluita kehitetään asiakasomistajien toiveiden mukaan. Olen ehdolla HOK-Elannon edustajistoon numerolla 309. Puhun sinun äänelläsi.

Hylkeenpyyntikuntaa emme enää tarvitse, mutta missä kaikissa arjen rutiineissa osuuskauppa voisi olla mukana? Jos haluat kertoa oman ehdotuksesi HOK-Elannon kehittämiseksi, vastaa lyhyeen kyselyyn klikkaamalla oheista linkkiä osuuskauppakysely

 

Tässä tekstissä esitetyt historiatiedot on otettu ”Yhdessä enemmän SOK 1904-1979” -kirjasta.

Tietoja Minna Isoaho

Minna Isoaho strategiakonsultti ja johtamisen sparraaja.
Kategoria(t): Yhteiskunta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.