Tarkoitus ei saa pyhittää keinoja – eduskunnan on suojeltava kansalaisia

Yhteiskunnallisissa murrostilanteissa on muutettava toimintatapoja. Muutoksen anatomiaa on se, että osa kehityksestä tapahtuu ihan kuin itsestään sopeutumisen kautta kun taas toinen puoli muutoksesta toteutuu suunnitellusti tietoisen kehittämistyön tuloksena.

On ihan selvää, että työelämä on muuttunut rajusti, työtehtävien sisällöt päivittyvät työpaikkaruokaloiden menulistoja nopeammin ja että verkottunut ja digitalisoitunut yhteiskunta toimii aivan eri periaattein kuin vielä muutama vuosi sitten. Tiedämme faktana myös sen, että työntekijät voivat aikaisempaa huonommin ja että työpanoksemme ei pärjää kilpailussa. Ainoa pysyvä asia on työmarkkinajärjestöjen jääräpäinen kivikautisuus.

Mitä luulet, paraneeko työhyvinvointi jos jatketaan työnantajan ja työntekijän välisen kuilun kaivamista? Entä paraneeko Suomen kilpailukyky jos pidetään vanhentuneiden työehtosopimusten sisällöt väkisin agendalla?

Lue koko artikkeli: tarkoitus pyhittää keinot

Tietoja Minna Isoaho

Minna Isoaho strategiakonsultti ja johtamisen sparraaja.
Kategoria(t): 2015 Uusi Suomi -blogit, Ay-liike, Johtaminen ja päätöksenteko, Politiikka, Yhteiskunta Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.